Kääntäjä osaa ja kone kääntää: Kyselytutkimus kääntäjien tietoteknisistä taidoista
Makkonen, Tomi (2023)
Makkonen, Tomi
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304294885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304294885
Tiivistelmä
Tämä kyselytutkimus tarjoaa kääntäjiltä itseltään päivitetyn kokonaiskuvan kääntäjien tietoteknisistä taidoista ja niihin liittyvistä vaatimuksista ammattimaisen kääntämisen kentällä, joka muuttuu samaan tahtiin kun teknologiat kehittyvät. Tutkielma vastaa seuraaviin kysymykseen: 1) millaiseksi kääntäjät arvioivat tietotekniset taitonsa, 2) kuinka paljon kääntäjät tekevät jälkieditointia ja mitä he siitä ajattelevat, 3) kuinka paljon kääntäjät arvioivat saaneensa tietoteknisiä taitoja koulutuksestaan ja 4) minkälaisia tietoteknisiä taitoja he kokevat kääntäjän tarvitsevan työelämässä. Tutkielma replikoi osittain aikaisemman pro gradu -tutkielman, ja siinä myös selvitetään, kuinka kyselyn tulokset vertautuvat tämän aikaisemman tutkielman kymmenen vuoden takaisiin tuloksiin.
Tutkimusaineisto koostuu suomalaisilta suomenkielisiltä kääntäjiltä saaduista tiedoista, jotka on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla. Kyselyyn tuli 127 vastausta. Kysely keräsi tietoa kääntäjien tietoteknisestä osaamisesta koskien esimerkiksi yleisimpiä kääntäjien käyttämiä ohjelmistoja, kuten käännösmuistiohjelmia, konekääntämisen työkaluja ja toimisto-ohjelmia. Lisäksi siinä selvitettiin kääntäjien taitoja jälkieditoinnissa, kuvankäsittelyssä, merkintäkielissä, muotoilussa ja taitossa, tietokoneen ylläpidossa ja internet-tiedonhaussa. Kyselyssä on kiinnitetty erityistä huomiota konekäännösten jälkieditointiin, jolla on oma osionsa kyselyssä. Aineiston suuruuden vuoksi sitä käsitellään kvantitatiivisin menetelmin tekemällä tilastollista analyysia, mutta myös paikoitellen kvalitatiivisesti analysoimalla kääntäjien avoimiin tekstikenttiin jättämiä kommentteja. Kvalitatiivinen lähestymistapa tarjoaa tietoa kääntäjien henkilökohtaisista kokemuksista, ja kvantitatiivinen yleisistä kehityssuunnista kääntäjien ammattikentällä.
Vastaajat arvioivat käännösmuistiohjelmien osaamisensa keskimäärin hyväksi tai lähes hyväksi. Jälkieditointitaidotkin arvioitiin lähes hyväksi ja konekäänninosaaminen lähes kohtalaiseksi. Vastaajat arvioivat muut taitonsa lähelle kymmenen vuoden takaisia arvioita lukuun ottamatta esitysgrafiikkaohjelmien osaamisen huomattavaa laskua. Vastaajista noin 72 % tekee jälkieditointia työssään. Kääntäjillä on eriäviä mielipiteitä jälkieditoinnista, ja sitä koskevat vastaukset ovat hajautuneita. Nuoremmat ikäluokat ovat hyväksyväisempiä sitä kohtaan, ja jälkieditointia pidetään erityisesti taloudellisena uhkana. Vastaajien arviot koulutuksesta saamistaan taidoista ovat maltillisia. Käännöstieteellinen koulutus näyttää tarjoavan hieman paremmat taidot kuin muut koulutukset, varsinkin käännösteknologioista. Kääntäjät arvioivat tekstinkäsittelytaidot, internet-tiedonhaun ja käännösmuistiohjelmat tärkeimmiksi työelämässään, eivätkä jälkieditointi ja konekääntimet jääneet kauas arvioissa. Kääntäjät arvostavat ydinosaamistaan ja ovat eriävistä mielipiteistään huolimatta suhteellisen yksimielisiä siitä suunnasta, mihin ammattimainen kääntäminen on kulkemassa eli sen vahvasta teknologisoitumisesta ja jälkieditoinnin yleistymisestä.
Tutkimusaineisto koostuu suomalaisilta suomenkielisiltä kääntäjiltä saaduista tiedoista, jotka on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla. Kyselyyn tuli 127 vastausta. Kysely keräsi tietoa kääntäjien tietoteknisestä osaamisesta koskien esimerkiksi yleisimpiä kääntäjien käyttämiä ohjelmistoja, kuten käännösmuistiohjelmia, konekääntämisen työkaluja ja toimisto-ohjelmia. Lisäksi siinä selvitettiin kääntäjien taitoja jälkieditoinnissa, kuvankäsittelyssä, merkintäkielissä, muotoilussa ja taitossa, tietokoneen ylläpidossa ja internet-tiedonhaussa. Kyselyssä on kiinnitetty erityistä huomiota konekäännösten jälkieditointiin, jolla on oma osionsa kyselyssä. Aineiston suuruuden vuoksi sitä käsitellään kvantitatiivisin menetelmin tekemällä tilastollista analyysia, mutta myös paikoitellen kvalitatiivisesti analysoimalla kääntäjien avoimiin tekstikenttiin jättämiä kommentteja. Kvalitatiivinen lähestymistapa tarjoaa tietoa kääntäjien henkilökohtaisista kokemuksista, ja kvantitatiivinen yleisistä kehityssuunnista kääntäjien ammattikentällä.
Vastaajat arvioivat käännösmuistiohjelmien osaamisensa keskimäärin hyväksi tai lähes hyväksi. Jälkieditointitaidotkin arvioitiin lähes hyväksi ja konekäänninosaaminen lähes kohtalaiseksi. Vastaajat arvioivat muut taitonsa lähelle kymmenen vuoden takaisia arvioita lukuun ottamatta esitysgrafiikkaohjelmien osaamisen huomattavaa laskua. Vastaajista noin 72 % tekee jälkieditointia työssään. Kääntäjillä on eriäviä mielipiteitä jälkieditoinnista, ja sitä koskevat vastaukset ovat hajautuneita. Nuoremmat ikäluokat ovat hyväksyväisempiä sitä kohtaan, ja jälkieditointia pidetään erityisesti taloudellisena uhkana. Vastaajien arviot koulutuksesta saamistaan taidoista ovat maltillisia. Käännöstieteellinen koulutus näyttää tarjoavan hieman paremmat taidot kuin muut koulutukset, varsinkin käännösteknologioista. Kääntäjät arvioivat tekstinkäsittelytaidot, internet-tiedonhaun ja käännösmuistiohjelmat tärkeimmiksi työelämässään, eivätkä jälkieditointi ja konekääntimet jääneet kauas arvioissa. Kääntäjät arvostavat ydinosaamistaan ja ovat eriävistä mielipiteistään huolimatta suhteellisen yksimielisiä siitä suunnasta, mihin ammattimainen kääntäminen on kulkemassa eli sen vahvasta teknologisoitumisesta ja jälkieditoinnin yleistymisestä.