Käyttäjän ja palveluntarjoajan merkitys ihmiskeskeisessä suunnittelussa
Virtanen, Anni (2023)
Virtanen, Anni
2023
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304294877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304294877
Tiivistelmä
Tutkielma pohtii käyttäjän ja palveluntarjoajan rooleja sovelluksen suunnittelussa ihmiskeskeisen suunnittelun (engl. Human-centered design, HCD) näkökulmasta. Käyttäjän tarpeet, kyvyt ja käyttäytyminen ovat ihmiskeskeisen suunnittelun ytimessä ja se on jo suhteellisen vakiintunut tapa tehdä suunnittelua. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on selvittää, mikä merkitys käyttäjillä ja palveluntarjoajilla on ihmiskeskeisessä suunnittelussa. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että nämä kaksi ovat käytännössä vastakkaisia osapuolia, mutta suunnittelun kautta niistä voidaan löytää selkeitä yhteyksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, tukevatko käyttäjän ja palveluntarjoajan tavoitteet toisiaan ihmiskeskeisen suunnittelun viitekehyksessä ja myös sen ulkopuolella.
Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osio tiivistää suunnittelijan kannalta olennaista tietoa käyttäjistä. Eri käyttäjäryhmät ja oman kohderyhmän tarkentaminen on tärkeää. Myös ihmisen kognitiiviset ja emotionaaliset attribuutit ovat työkaluja suunnittelijalle. Lisäksi suunnittelijan on hyvä tiedostaa, että on olemassa yleisiä suunnitteluperiaatteita, jotka ovat jo tuttuja käyttäjille. Tutkielmassa ei puhuta pelkästään käyttäjästä vaan ihmisistä, koska sovellussuunnittelulla on yhteiskunnallisia vaikutuksia ihmisten elämään ja sovellukset koskettavat muitakin kuin suoria loppukäyttäjiä. Työssä ei käsitellä käyttöympäristöjä tutkielman suppeuden vuoksi, vaikka sekin on olennainen osa ihmiskeskeistä suunnittelua.
Toinen osio käsittelee käyttäjien ja palveluntarjoajien tavoitteita. Suunnittelun lähtökohdat riippuvat suuresti siitä mitä varten sovellusta ollaan suunnittelemassa. Samassa osiossa eritellään tavoitteiden saavuttamisesta koituvat hyödyt ja haitat niin käyttäjälle kuin palveluntarjoajallekin. Ihmiskeskeisen suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttäjän tarpeet ja toiveet täyttävä sovellus ja tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kyseisen suunnittelun onnistunut käyttö johtaa siihen, että käyttäjä haluaa käyttää sovellusta jatkossakin. Käyttäjän etuja palvelemalla myös palveluntarjoaja saa eniten hyötyä irti. Työssä myös pohditaan, kuinka realistista se on nyky-yhteiskunnassamme, että palveluntarjoajat oikeasti aidosti laittaisivat käyttäjän tarpeet omiensa edelle – varsinkin suurta voittoa tavoittelevien suuryritysten kohdalla.
Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osio tiivistää suunnittelijan kannalta olennaista tietoa käyttäjistä. Eri käyttäjäryhmät ja oman kohderyhmän tarkentaminen on tärkeää. Myös ihmisen kognitiiviset ja emotionaaliset attribuutit ovat työkaluja suunnittelijalle. Lisäksi suunnittelijan on hyvä tiedostaa, että on olemassa yleisiä suunnitteluperiaatteita, jotka ovat jo tuttuja käyttäjille. Tutkielmassa ei puhuta pelkästään käyttäjästä vaan ihmisistä, koska sovellussuunnittelulla on yhteiskunnallisia vaikutuksia ihmisten elämään ja sovellukset koskettavat muitakin kuin suoria loppukäyttäjiä. Työssä ei käsitellä käyttöympäristöjä tutkielman suppeuden vuoksi, vaikka sekin on olennainen osa ihmiskeskeistä suunnittelua.
Toinen osio käsittelee käyttäjien ja palveluntarjoajien tavoitteita. Suunnittelun lähtökohdat riippuvat suuresti siitä mitä varten sovellusta ollaan suunnittelemassa. Samassa osiossa eritellään tavoitteiden saavuttamisesta koituvat hyödyt ja haitat niin käyttäjälle kuin palveluntarjoajallekin. Ihmiskeskeisen suunnittelun tarkoitus on tehdä käyttäjän tarpeet ja toiveet täyttävä sovellus ja tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kyseisen suunnittelun onnistunut käyttö johtaa siihen, että käyttäjä haluaa käyttää sovellusta jatkossakin. Käyttäjän etuja palvelemalla myös palveluntarjoaja saa eniten hyötyä irti. Työssä myös pohditaan, kuinka realistista se on nyky-yhteiskunnassamme, että palveluntarjoajat oikeasti aidosti laittaisivat käyttäjän tarpeet omiensa edelle – varsinkin suurta voittoa tavoittelevien suuryritysten kohdalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9041]