Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja ilmastonmuutoskeskustelun oikeudenmukaisuus : Pirkanmaalaisten viljelijöiden kokemuksia
Turunen, Ella (2023)
Turunen, Ella
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274783
Tiivistelmä
Tällä hetkellä olemme laaja-alaisen kestävyysmurroksen edessä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisen sijaan. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja vesistöjen kuormittuminen vaativat meiltä perusteellista kulutuksen ja tuotannonjärjestelmien sovittamista ympäristön kantokyvyn rajoihin. Tämä on toteutettava kuitenkin niin, että kaikki oikeudenmukaisuuden tasot ja niiden vuorovaikutussuhteet otetaan huomioon.
Tässä tutkielmassa käsittelen pirkanmaalaisten viljelijöiden kokemuksia maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoskeskustelusta. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat yksinään hyvin tutkittuja teemoja, jotka ovat suorassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Maatalous on ensimmäisiä toimialoja, jotka kokevat ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen voiman. Maatalousluonnon monimuotoisuus antaa meille paremman resilienssin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjumisessa. Haluan tässä tutkielmassa alleviivata maatalouden ilmastotyön mahdollisuuksia ja samaan aikaan maatalousluonnon monimuotoisuuden tilaa ja sen merkitystä koko elinkeinolle. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia merkityksiä maatalousluonnon monimuotoisuus- ja ilmastonmuutoskeskustelu saavat viljelijöiden keskuudessa. Millä tavalla viljelijät kokevat maatalouden ympäristötyön oikeudenmukaisuuden? Entä mitkä ovat parhaita käytänteitä näiden suurien kysymysten ratkaisemiseksi maatalouden arjessa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa oikeudenmukaisuuden kolmijaosta. Oikeudenmukaisuudella perustellaan ja oikeutetaan ilmastonmuutoksen torjumis- ja sopeutumistyötä. Tutkielmani sijoittuu Pirkanmaan maaseudulle. Se on Suomen mittakaavassa keskivertoa, niin maisemakuvallisesti kuin tuotantosuunniltaankin, mikä antaa hyvät lähtökohdat tälle tutkielmalle. Aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Pirkan Kylät ry:n kanssa, osana Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hanketta. Analysoin aineiston oikeudenmukaisuuden kolmijaon avulla teemojen yhteenvedon kautta.
Tutkimukseni tuloksena sain laajan käsityksen maatalouden ilmasto- ja monimuotoisuustyön tilasta. Päätulos on, että maatalouden ilmastotyö on hyvässä vauhdissa: viljelijät ottavat mielellään käyttöön ratkaisuja, jotka sopivat heidän tilalleen, huomioiden tuotantosuunnan ja ympäristön antamat reunaehdot. Maatalousluonnon monimuotoisuus taas on osalle viljelijöistä hieman vieras kokonaisuus. Sitä pidetään itsestään selvänä asiana, joka Pirkanmaalaisessa maisemarakenteessa näyttäytyy hyvinkin moninaisena. Toisilla tiloilla maatalousluonnon monimuotoisuuden tila ja merkitys ymmärretään perinpohjaisesti, maaperän hyvinvoinnista linnustoon, ja käytänteet ovat jo pitkällä. Erilaiset oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat vahvasti mukana kaikissa teemoissa.
Tässä tutkielmassa käsittelen pirkanmaalaisten viljelijöiden kokemuksia maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoskeskustelusta. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat yksinään hyvin tutkittuja teemoja, jotka ovat suorassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Maatalous on ensimmäisiä toimialoja, jotka kokevat ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen voiman. Maatalousluonnon monimuotoisuus antaa meille paremman resilienssin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjumisessa. Haluan tässä tutkielmassa alleviivata maatalouden ilmastotyön mahdollisuuksia ja samaan aikaan maatalousluonnon monimuotoisuuden tilaa ja sen merkitystä koko elinkeinolle. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia merkityksiä maatalousluonnon monimuotoisuus- ja ilmastonmuutoskeskustelu saavat viljelijöiden keskuudessa. Millä tavalla viljelijät kokevat maatalouden ympäristötyön oikeudenmukaisuuden? Entä mitkä ovat parhaita käytänteitä näiden suurien kysymysten ratkaisemiseksi maatalouden arjessa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa oikeudenmukaisuuden kolmijaosta. Oikeudenmukaisuudella perustellaan ja oikeutetaan ilmastonmuutoksen torjumis- ja sopeutumistyötä. Tutkielmani sijoittuu Pirkanmaan maaseudulle. Se on Suomen mittakaavassa keskivertoa, niin maisemakuvallisesti kuin tuotantosuunniltaankin, mikä antaa hyvät lähtökohdat tälle tutkielmalle. Aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Pirkan Kylät ry:n kanssa, osana Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hanketta. Analysoin aineiston oikeudenmukaisuuden kolmijaon avulla teemojen yhteenvedon kautta.
Tutkimukseni tuloksena sain laajan käsityksen maatalouden ilmasto- ja monimuotoisuustyön tilasta. Päätulos on, että maatalouden ilmastotyö on hyvässä vauhdissa: viljelijät ottavat mielellään käyttöön ratkaisuja, jotka sopivat heidän tilalleen, huomioiden tuotantosuunnan ja ympäristön antamat reunaehdot. Maatalousluonnon monimuotoisuus taas on osalle viljelijöistä hieman vieras kokonaisuus. Sitä pidetään itsestään selvänä asiana, joka Pirkanmaalaisessa maisemarakenteessa näyttäytyy hyvinkin moninaisena. Toisilla tiloilla maatalousluonnon monimuotoisuuden tila ja merkitys ymmärretään perinpohjaisesti, maaperän hyvinvoinnista linnustoon, ja käytänteet ovat jo pitkällä. Erilaiset oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat vahvasti mukana kaikissa teemoissa.