Tulkkauksen merkitys turvapaikanhakijoiden oikeusturvalle
Pyylampi, Inkeri (2023)
Pyylampi, Inkeri
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304284849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304284849
Tiivistelmä
Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka taataan niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin EU-lainsäädännössä ja kotimaisessa lainsäädännössäkin. Turvapaikan myöntämiselle on säädöksiin pohjautuvat perusteet. Turvapaikkamenettelyssä selvitetään, onko turvapaikanhakijalla oikeus turvapaikkaan. Kyseessä on turvapaikanhakijan elämän kannalta tärkeä päätös, jossa oikeusturvan toteutuminen on merkittävää.
Turvapaikanhakijan omalla kertomuksella on usein ratkaiseva merkitys siinä, saako hän Suomesta turvapaikan. Turvapaikkapuhuttelussa turvapaikanhakija kertoo asioistaan, ja tilanne voi olla eri tavoin vaikea ja arkaluontoinen. Mahdollisessa oikeuden suullisessa käsittelyssä arvioidaan esimerkiksi turvapaikanhakijan kertomuksen uskottavuutta. Kun turvapaikanhakija ja viranomaiset kohtaavat, on paikalla tyypillisesti tulkki. Tulkkauksella on olennainen osuus siinä, että turvapaikanhakijan kertomus välittyy viranomaisille.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selventää sitä, mitä tarkoittaa oikeus tulkkaukseen turvapaikkaprosessissa ja millainen merkitys tulkkaamisella on turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään myös tulkin roolia ja pohditaan, mikä on tulkkauksen laadun merkitys oikeusturvalle. Tutkielma on oikeustieteellinen tutkimus, jonka metodina on pääsääntöisesti lainoppi. Tutkielma ei ole kuitenkaan pelkästään lainopillinen. Lisäksi siinä ammennetaan myös muilta tieteenaloilta kuin oikeustieteestä. Koska tulkkaus on tutkielman kannalta olennaista, tutkielmassa hyödynnetään myös käännöstieteeseen liittyviä lähteitä.
Tutkielmassa systematisoidaan turvapaikkaprosessin sekä siihen liittyvän tulkkauksen kannalta olennaista säädäntöä. Tutkielmassa käsitellään myös turvapaikka-asiaan liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, joista näkyy tulkkauksen merkitys turvapaikka-asioissa. KHO:n päätöksistä tulee esille myös mahdollisia tulkkaukseen liittyviä haasteita ja ongelmia, kuten tulkkauksen laatu ja tulkkiin kohdistuvan epäluottamuksen vaikutukset.
Tutkimuksesta tulee esille, että turvapaikkaprosessin tulkkaukseen liittyvä lainsäädäntö on jokseenkin hajanaista, ja siihen liittyviä säännöksiä on monissa eri säädöksissä. Kielellisten oikeuksien toteutumista voisi edistää, jos kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät säännökset koottaisiin nykyistä harvempaan lakiin.
Tällä hetkellä tulkin ammatti ei ole säännelty. Tutkielmassa käsitellään mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädännöllä tulkkauksen laatuun ja turvapaikkaprosessissa käytettävien tulkkien pätevyyteen. Tutkielmassa nostetaan esille mahdollinen tarve säätää Suomeen tulkkilaki, joka varmistaisi tulkkauksen laatua julkishallinnossa, ja siten myös turvapaikkaprosessin aikana.
Turvapaikanhakijan omalla kertomuksella on usein ratkaiseva merkitys siinä, saako hän Suomesta turvapaikan. Turvapaikkapuhuttelussa turvapaikanhakija kertoo asioistaan, ja tilanne voi olla eri tavoin vaikea ja arkaluontoinen. Mahdollisessa oikeuden suullisessa käsittelyssä arvioidaan esimerkiksi turvapaikanhakijan kertomuksen uskottavuutta. Kun turvapaikanhakija ja viranomaiset kohtaavat, on paikalla tyypillisesti tulkki. Tulkkauksella on olennainen osuus siinä, että turvapaikanhakijan kertomus välittyy viranomaisille.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selventää sitä, mitä tarkoittaa oikeus tulkkaukseen turvapaikkaprosessissa ja millainen merkitys tulkkaamisella on turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään myös tulkin roolia ja pohditaan, mikä on tulkkauksen laadun merkitys oikeusturvalle. Tutkielma on oikeustieteellinen tutkimus, jonka metodina on pääsääntöisesti lainoppi. Tutkielma ei ole kuitenkaan pelkästään lainopillinen. Lisäksi siinä ammennetaan myös muilta tieteenaloilta kuin oikeustieteestä. Koska tulkkaus on tutkielman kannalta olennaista, tutkielmassa hyödynnetään myös käännöstieteeseen liittyviä lähteitä.
Tutkielmassa systematisoidaan turvapaikkaprosessin sekä siihen liittyvän tulkkauksen kannalta olennaista säädäntöä. Tutkielmassa käsitellään myös turvapaikka-asiaan liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, joista näkyy tulkkauksen merkitys turvapaikka-asioissa. KHO:n päätöksistä tulee esille myös mahdollisia tulkkaukseen liittyviä haasteita ja ongelmia, kuten tulkkauksen laatu ja tulkkiin kohdistuvan epäluottamuksen vaikutukset.
Tutkimuksesta tulee esille, että turvapaikkaprosessin tulkkaukseen liittyvä lainsäädäntö on jokseenkin hajanaista, ja siihen liittyviä säännöksiä on monissa eri säädöksissä. Kielellisten oikeuksien toteutumista voisi edistää, jos kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät säännökset koottaisiin nykyistä harvempaan lakiin.
Tällä hetkellä tulkin ammatti ei ole säännelty. Tutkielmassa käsitellään mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädännöllä tulkkauksen laatuun ja turvapaikkaprosessissa käytettävien tulkkien pätevyyteen. Tutkielmassa nostetaan esille mahdollinen tarve säätää Suomeen tulkkilaki, joka varmistaisi tulkkauksen laatua julkishallinnossa, ja siten myös turvapaikkaprosessin aikana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]