Työkyvyn turvaaminen koronapandemian akuuttivaiheen jälkeen: Tutkimus terveydenhuollon henkilöstön työkyvystä

Abstract

Maaliskuussa 2020 alkanut koronapandemia muutti maailmaa ja sitä myöden myös ihmisten tapaa tehdä työtä. Terveydenhuollossa työskentelevien työntekijöiden työelämä koki myös muutoksen, jonka seurauksena työssä jaksamiseen kysymys on yhä ajankohtaisempi. Tässä tutkimuksessa perehdytään erityisesti hoitohenkilöstön työkyvyn osa-alueiden muutoksiin ja palautumiseen koronapandemian kontekstissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa ylihoitajaa ja osastonhoitajaa etäyhteydellä. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja laadullisena tutkimuksena. Haastatteluissa pyrittiin luomaan rentoa ja vuorovaikutuksellista ilmapiiriä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon henkilöstö on palautunut työkyvyn näkökulmasta koronapandemian akuuttivaiheen jälkeen ja mitkä ovat niitä keinoja, joilla työntekijän työkyvyn palautuminen on mahdollista. Jotta palautumista voidaan tutkia, on hyvä selvittää mitkä ovat hyvän työkyvyn tärkeimpiä tekijöitä yleisesti ottaen. Lisäksi palautumisen kannalta on tärkeää huomioida ne työkykyyn liittyvät tekijät, jotka ovat muuttuneet koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tulevaisuutta ajatellen on myös hyvä ymmärtää mahdollisia koronapandemiasta johtuvia työkykyä uhkaavia ja kuormittavia tekijöitä.

Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että työkyvyn turvaaminen on erittäin tärkeää terveydenhuollon henkilöstön pysyvyyden takaamiseksi ja uusien työntekijöiden saamiseksi. Aineistosta nousseiden tuloksien pohjalta voidaan todeta, että työntekijöiden palautuminen koronapandemiasta ei kaikilla osa-alueilla ole tapahtunut tai edes alkanut. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluyhteys esihenkilöön ja työyhteisöön, oman työn muokkaamisen mahdollisuus, mahdollisuus osaamisen kehittämiseen, yksilön vastuu omasta työkyvystään sekä esihenkilön mahdollistama turvalliset työolot ja työympäristö mahdollistavat työntekijän palautumista koronapandemiasta työn näkökulmasta. Fyysinen ja psyykkinen terveys ei ole täysin palautunut koronapandemian jälkeen. Tästä esimerkkinä aineistosta noussut henkilöstön väsymys. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi henkilöstön kokema väsymys, ei ole suoraan seurasta koronapandemiasta. Poikkeustilanteella on kuitenkin ollut osansa väsymyksen lisääntymiseen.

Työkyvyn osa-alueisiin liittyvät muutokset ovat pitkälti työoloihin, työyhteisöön ja työhön suhtautumiseen liittyviä asioita. Työoloissa tapahtui muutosta koronapandemiaan liittyvien ohjeistuksien mukaan ja uusien järjestelyjen tekemisestä työympäristöön. Aineisosta on havaittavissa, että henkilöstön motivaatio ja asenne työtä kohtaan nousi koronapandemian aikana. Toisaalta vaikka motivaatio ja asenne henkilöstössä on edelleen hyvä ja korkea, on havaittavissa laskua suhteessa koronapandemian aikaiseen motivaatioon ja asenteeseen. Tässä osasyynä on väsymys ja henkilöstöpula.