Kohtuuhintaisen sähkön oikeudelliset reunaehdot : Miten hinnoittelun kohtuullisuutta on arvioitu välttämättömyyshyödykkeiden osalta?
Ranta-aho, Emilia (2023)
Ranta-aho, Emilia
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274773
Tiivistelmä
Sähkön hinnan kohtuullisuuteen kohdistuvat kysymykset ovat viimeisen vuoden aikana puhututtaneet koko yhteiskuntaa. Sähkön hinta on lähtenyt nousujohteisesti kohoamaan viime vuodesta 2021 Venäjän ja Ukrainan käymän sodan myötä. Sodan takia venäläiseen kaasuun ja öljyyn on kohdistettu tuontirajoituksia Euroopassa, mikä puolestaan näkyy siinä, että sähkön hinta on alkanut nousta. Tässä tutkimuksessa on perehdytty sähkön hinnan kohtuullisuuteen sen ajankohtaisuuden vuoksi. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: miten sähkön kohtuuhintaisuutta voidaan määritellä, miten hinnoittelun kohtuullisuutta on arvioitu välttämättömyyshyödykkeiden osalta ja minkälaiset ovat sähkön kohtuuhintaisuuden oikeudelliset reunaehdot?
Tutkimus on toteutettu lainopillisella tutkimusmetodilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty relevanttia lainsäädäntöä esitöineen ja oikeustapauksista koostuvaa tutkimusaineistoa. Oikeustapaukset koostuvat korkeimman hallinto-oikeuden, Helsingin hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista. Oikeustapauksissa on käsitelty hinnoittelun kohtuullisuusarviointia niin sähkön kuin muidenkin välttämättömyyshyödykkeiden osalta. Oikeustapaukset tuovat tarkempaa näkökulmaa siitä, millaisia asioita lainsoveltajat ottavat tosiasiassa huomioon kohtuullisuusarviointia tehdessään.
Tutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuuden arvioiminen ei ole yksinkertaista. Tutkimuksessa havaitaan, että verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuudesta säännellään laissa ja lain esitöissä melko paljon verrattuna toimitusvelvollisen sähkön kohtuuhintaisuuteen. Oikeustapauksia käsitellessä käy ilmi, että kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen välttämättömyyshyödkettä koskevaan sopimukseen voidaan soveltaa kuluttajansuojalakia (38/1978). Oikeustapauksista nousee tulkinta, että hinnan muutoksen kohtuuttomuusarvioinnin lisäksi kohtuuttomuusarviointia tulisi kohdistaa myös siihen, miten hinnanmuutos käytännössä toteutetaan. Tämän lisäksi tapauksista ilmenee, että sähkön hinnankorotuksen kohtuuttomuutta tulee arvioida niin suhteellisen kuin euromääräisen vaikutuksen perusteella.
Tutkimus ehdottaa johtopäätöksenään, että toimitusvelvollisen sähkön kohtuullisen hinnan määrittelyyn voisi löytyä oikeudelliset reunaehdot verkkopalvelujen kohtuullisuutta määrittelevästä lainsäädännöstä ja lain esitöistä. Tutkimus ehdottaa, että kuluttajansuojalain kohtuullisuussäännökset voisivat soveltua määrittelemään myös sähkön hinnan kohtuullisuutta. Tutkimus johtopäätöksenään esittää myös, että sähkön kohtuullista hintaa ei ole välttämättä mielekästä yrittää määritellä olemassa olevia oikeudellisia reunaehtoja tarkemmin. Tutkimuksessa käy ilmi, että kohtuullisuus on subjektiivinen termi, joka tulee määritellä aina tapauskohtaisesti ja samalla ottaen huomioon, että kohtuullisuusarviointi on kokonaisvaltaista ja se koskee molempia sähkökaupan osapuolia.
Tutkimus on toteutettu lainopillisella tutkimusmetodilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty relevanttia lainsäädäntöä esitöineen ja oikeustapauksista koostuvaa tutkimusaineistoa. Oikeustapaukset koostuvat korkeimman hallinto-oikeuden, Helsingin hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista. Oikeustapauksissa on käsitelty hinnoittelun kohtuullisuusarviointia niin sähkön kuin muidenkin välttämättömyyshyödykkeiden osalta. Oikeustapaukset tuovat tarkempaa näkökulmaa siitä, millaisia asioita lainsoveltajat ottavat tosiasiassa huomioon kohtuullisuusarviointia tehdessään.
Tutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuuden arvioiminen ei ole yksinkertaista. Tutkimuksessa havaitaan, että verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuudesta säännellään laissa ja lain esitöissä melko paljon verrattuna toimitusvelvollisen sähkön kohtuuhintaisuuteen. Oikeustapauksia käsitellessä käy ilmi, että kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen välttämättömyyshyödkettä koskevaan sopimukseen voidaan soveltaa kuluttajansuojalakia (38/1978). Oikeustapauksista nousee tulkinta, että hinnan muutoksen kohtuuttomuusarvioinnin lisäksi kohtuuttomuusarviointia tulisi kohdistaa myös siihen, miten hinnanmuutos käytännössä toteutetaan. Tämän lisäksi tapauksista ilmenee, että sähkön hinnankorotuksen kohtuuttomuutta tulee arvioida niin suhteellisen kuin euromääräisen vaikutuksen perusteella.
Tutkimus ehdottaa johtopäätöksenään, että toimitusvelvollisen sähkön kohtuullisen hinnan määrittelyyn voisi löytyä oikeudelliset reunaehdot verkkopalvelujen kohtuullisuutta määrittelevästä lainsäädännöstä ja lain esitöistä. Tutkimus ehdottaa, että kuluttajansuojalain kohtuullisuussäännökset voisivat soveltua määrittelemään myös sähkön hinnan kohtuullisuutta. Tutkimus johtopäätöksenään esittää myös, että sähkön kohtuullista hintaa ei ole välttämättä mielekästä yrittää määritellä olemassa olevia oikeudellisia reunaehtoja tarkemmin. Tutkimuksessa käy ilmi, että kohtuullisuus on subjektiivinen termi, joka tulee määritellä aina tapauskohtaisesti ja samalla ottaen huomioon, että kohtuullisuusarviointi on kokonaisvaltaista ja se koskee molempia sähkökaupan osapuolia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]