”Jos mä siitä itsekin saan, niin kyllä varmaan siitä ehkä jotkut muutkin voi saada.” : Kokemusten jakaminen supportiivisen viestinnän muotona lähisuhteissa
Jaakkola, Ronja; Kyttälä, Iida (2023)
Jaakkola, Ronja
Kyttälä, Iida
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274788
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten omien kokemusten jakaminen supportion muotona toimii ja näyttäytyy lähisuhteissa. Tutkimuksessa keskitytään huolen jakajan näkökulmaan ja ajatuksiin hyödyllisestä supportiosta sekä kokemuksiin omien kokemusten jakamisesta tuen kontekstissa. Aiempaan supportiivisen viestinnän ja kuuntelemisen tutkimukseen liittyy vahvasti ajatus hyvästä kuuntelemisesta, jossa tavoite on ymmärtää eikä niinkään vastata, kun taas tässä tutkimuksessa keskiössä ovat juuri verbaaliset vastaukset. Tutkimusta kuuntelemisen verbaalisesta ulottuvuudesta on verrattain vähän, ja tämän tutkimuksen yksi tavoite on tuoda uutta näkökulmaa kuuntelemisen tutkimukseen. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millainen omien kokemusten jakaminen on tuen muotona hyödyllistä, miten huolen jakaja kokee kuulluksi tulemisen, millaisia odotuksia huolen jakajalla on ja millaisia tunteita vuorovaikutustilanteeseen liittyy.
Tutkimus on ymmärrykseen pyrkivä laadullinen tutkimus, jossa toteutui tutkijatriangulaatio. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin syksyllä 2022. Tutkimukseen valikoitui viisi henkilöä, joita haastateltiin joko kasvotusten tai etäyhteyksin hyvin keskustelunomaisesti. Haastatteluista saatu data oli hyvin laaja ja monipuolinen, minkä vuoksi analysointitavaksi valikoitui teemoittelu.
Tulokset osoittavat, että omien kokemusten jakamista pidetään hyödyllisenä tuen muotona tietyin edellytyksin. Huolen jakajan tärkein tavoite vuorovaikutustilanteessa on helpotuksen saavuttaminen, johon vaikuttaa muiden odotusten täyttyminen. Lisäksi huolen jakajan mielentilalla on suuri vaikutus viestintätilanteen kulkuun ja kokemukseen sen onnistuneisuudesta. Tuloksista nousi pohdinnassa useita keskeisiä johtopäätöksiä, joiden teoriapohjana toimivat sanallisten henkilökeskeisten viestien hierarkiamalli, sosiaalisen tuen kaksoisprosessointiteoria, vuorovaikutuksen mukauttamisen teoria ja muu alan kirjallisuus. Omien kokemusten jakaminen voi asettua eri henkilökeskeisyyden tasoille, ja alhaisemmille henkilökeskeisyyden tasoille sijoittuva huolten implisiittinen käsittely saattaa olla myös hyödyllinen tuen muoto. Lisäksi tutkimuksessa supportiivinen viestintä nähdään pitkälti huolen jakajan ja tuen tarjoajan yhteisvastuullisena prosessina, jossa tuen tarjoaja ei välttämättä valikoidu täysin rationaalisin perustein. Tutkimuksen tulokset laajentavat näkökulmaa eksplisiittisesti henkilökeskeisestä tuen antamisesta moniulotteisemmaksi prosessiksi, jossa myös huolen jakajalla on vastuuta vuorovaikutuksen onnistuneisuudesta.
Tutkimus on ymmärrykseen pyrkivä laadullinen tutkimus, jossa toteutui tutkijatriangulaatio. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin syksyllä 2022. Tutkimukseen valikoitui viisi henkilöä, joita haastateltiin joko kasvotusten tai etäyhteyksin hyvin keskustelunomaisesti. Haastatteluista saatu data oli hyvin laaja ja monipuolinen, minkä vuoksi analysointitavaksi valikoitui teemoittelu.
Tulokset osoittavat, että omien kokemusten jakamista pidetään hyödyllisenä tuen muotona tietyin edellytyksin. Huolen jakajan tärkein tavoite vuorovaikutustilanteessa on helpotuksen saavuttaminen, johon vaikuttaa muiden odotusten täyttyminen. Lisäksi huolen jakajan mielentilalla on suuri vaikutus viestintätilanteen kulkuun ja kokemukseen sen onnistuneisuudesta. Tuloksista nousi pohdinnassa useita keskeisiä johtopäätöksiä, joiden teoriapohjana toimivat sanallisten henkilökeskeisten viestien hierarkiamalli, sosiaalisen tuen kaksoisprosessointiteoria, vuorovaikutuksen mukauttamisen teoria ja muu alan kirjallisuus. Omien kokemusten jakaminen voi asettua eri henkilökeskeisyyden tasoille, ja alhaisemmille henkilökeskeisyyden tasoille sijoittuva huolten implisiittinen käsittely saattaa olla myös hyödyllinen tuen muoto. Lisäksi tutkimuksessa supportiivinen viestintä nähdään pitkälti huolen jakajan ja tuen tarjoajan yhteisvastuullisena prosessina, jossa tuen tarjoaja ei välttämättä valikoidu täysin rationaalisin perustein. Tutkimuksen tulokset laajentavat näkökulmaa eksplisiittisesti henkilökeskeisestä tuen antamisesta moniulotteisemmaksi prosessiksi, jossa myös huolen jakajalla on vastuuta vuorovaikutuksen onnistuneisuudesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]