"Den atletiskt begåvade 26-åringen...": Damidrottardiskurser i jämförelse med herridrottardiskurser i svenskspråkiga sportartiklar

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin sanavalintoja ja diskursseja ruotsinkielisissä naisurheilijoita sekä miesurheilijoita käsittelevissä urheiluartikkeleissa. Kieli ja kielenkäyttö saa aikaan käsityksiä, minkä vuoksi tietty tapa käyttää kieltä erilaisista ilmiöistä vaikuttaa siihen, miten nämä ilmiöt käsitetään todellisuudessa. Sen vuoksi on tärkeää tutkia, millaista kieltä erityisesti naisurheilijayhteyksissä käytetään ja millaisia mahdollisia käsityksiä käytetty kieli voi saada aikaan. Pohjoismaisten kielten näkökulmasta aihetta on merkityksellistä tutkia, koska sukupuoli vaikuttaa ruotsin kieleen ja kielenkäyttöön, ja usein feminiiniset attribuutit nähdään negatiivisessa valossa.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia sanavalintoja (substantiivit, adjektiivit ja verbit) ruotsinkielisissä urheiluartikkeleissa, jotka käsittelevät nais- ja miesurheilijoita, sekä ottaa selvää artikkeleissa esiintyvistä naisurheilijadiskursseista ja verrata niitä miesurheilijadiskursseihin. Tutkielman materiaali koostuu 24 artikkelista, jotka kerättiin päivälehti Hufvudstadsbladetista. Analysoitavat artikkelit on julkaistu yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuista kesällä 2022. Analyysimetodina käytän kriittistä diskurssianalyysiä saadakseni selville niin naisurheilijoiden kuin miesurheilijoiden yhteydessä esiintyviä diskursseja sekä analysoidakseni mahdollisia valtasuhteita tai eriarvoisuuksia nais- ja miesurheilijoiden välillä. Hyödynnän myös teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä muodostaakseni kategoriat sanavalinnoille.

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että urheiluraportoinnissa vallitsee maskuliininen ideologia, jossa maskuliiniset ominaisuudet ovat korostettuina (esim. Harris & Clayton 2002, Bruce 2016). Naisurheilijoiden yhteydessä on käytetty attribuutteja, jotka korostavat feminiinisiä ominaisuuksia, sekä sanoja, jotka väheksyvät naisurheilijoiden urheilusuorituksia. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että artikkeleissa on nähtävissä urheilujournalismidiskurssi, jossa käytetyt sanat ovat tavallisia urheiluyhteyksissä. Artikkeleissa voidaan nähdä myös feminiininen diskurssi, jossa korostetaan stereotyyppisiä feminiinisiä ominaisuuksia naisurheilijoiden yhteydessä ja viitataan naisurheilijoiden ikään eri tavalla kuin miesurheilijoiden yhteydessä. Miesurheilijayhteydessä on nähtävissä maskuliininen diskurssi, joka korostaa stereotyyppisiä maskuliinisia ominaisuuksia. Neljäs diskurssi on nationalistinen diskurssi, jossa urheilijan kansallisuutta korostetaan, ja urheilijat representoidaan kansallishahmoiksi. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kielenkäyttö nais- ja miesurheilijayhteyksissä on suurimmalta osin yhdenmukaista, mutta on nähtävissä, että naisurheilijoiden yhteydessä korostetaan usein feminiinisiä ominaisuuksia ja vastaavasti miesurheilijoiden yhteydessä maskuliinisia ominaisuuksia.