Kestävyyssiirtymän oikeuttaminen kuntien viranhaltijoiden haastatteluissa
Heino, Vilma (2023)
Heino, Vilma
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274775
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos kiihtyy edelleen, ja kansainväliset sopimukset luovat painetta päästöjen rajulle alasajolle ja resurssien käytön tehostamiselle. Suomen kontekstissa ilmastonmuutos näkyy ensisijaisesti heijastevaikutuksena. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomen kunnat ovat merkittävässä asemassa kestävyyssiirtymän edistämisessä. Tarkastelen tässä tutkimuksessa kunnissa tehtävää kestävyyssiirtymää kuntien viranhaltijoiden haastattelujen ja aiheesta jo tehdyn tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen tavoite on tarkastella, mitä asioita kuntien viranhaltijat pitävät kunnan toiminnassa arvokkaana. Tutkimusasetelma pohjaa donitsiteoriaan. Teoria määrittelee ihmiselämälle turvallisen ja oikeudenmukaisen tilan. Oikeudenmukaisuuden siirtymän takaamiseksi on huomioitava ne jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa olevat väestönryhmät, joihin toimintojen alasajo vaikuttaa. (Raworth 2017.)
Aineistoanalyysi on toteutettu julkisen oikeuttamisen analyysilla, jonka avulla voidaan tarkastella julkisia kiistoja (Luhtakallio & Ylä-Anttila 2011). Julkisen oikeuttamisen analyysi pohjautuu oikeuttamisteoriaan. Oikeuttamisteoriassa on määritelty seitsemän universaalia oikeuttamisen maailmaa. Argumentoidessaan jonkin asian puolesta ihmiset vetoavat näihin maailmoihin (Boltanski & Thévenot 2006). Teoriasta luodun metodin avulla on mahdollista tarkastella kiistoissa esitettyjen väitteiden moraalista perustaa.
Haastatteluaineisto koostuu kahden suomalaisen kunnan viranhaltijoiden haastatteluista. Haastatteluja on 22 kappaletta. Haastateltavat viranhaltijat toimivat kunnissa eri tehtävissä. Tutkielman päätulos on se, että kuntien viranhaltijoiden mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistäminen on arvokkainta. Toisiksi arvokkainta on kunnan tuottavuus ja sen varmistaminen myös tulevaisuudessa. Ekologisuus on kansalaisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen jälkeen arvokkainta. Merkittävä löydös tutkielmassa on eri aikajänteiden huomiointi päätöksenteossa. Kestävyyssiirtymän edistämisen arvokkuutta ei nähdä nykyhetkessä. Suomen järjestelmä ei taivu ratkaisemaan pitkällä aikavälillä hitaasti kehittyviä kriisejä. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja uhkiin varautuminen on haastavaa vallitsevilla rakenteilla ja päätöksenteon aikajänteiden vuoksi. Päätöksentekokentällä argumentoinnilla on vedottava tuottavuuteen ja säästämiseen. Ekologisuuteen vetoaminen ei ole riittävä peruste päätöksien tekemisessä.
Ratkaisuja esitettyihin haasteisiin on muun muassa ulkoiskustannuksien määrittely ilmastonmuutosta kiihdyttäville toiminnoille. Kestävyyssiirtymän onnistumiseksi toimintoja on samanaikaisesti tehostettava ja supistettava. Haasteena on eri aikajänteiden huomiointi päätöksenteossa.
Aineistoanalyysi on toteutettu julkisen oikeuttamisen analyysilla, jonka avulla voidaan tarkastella julkisia kiistoja (Luhtakallio & Ylä-Anttila 2011). Julkisen oikeuttamisen analyysi pohjautuu oikeuttamisteoriaan. Oikeuttamisteoriassa on määritelty seitsemän universaalia oikeuttamisen maailmaa. Argumentoidessaan jonkin asian puolesta ihmiset vetoavat näihin maailmoihin (Boltanski & Thévenot 2006). Teoriasta luodun metodin avulla on mahdollista tarkastella kiistoissa esitettyjen väitteiden moraalista perustaa.
Haastatteluaineisto koostuu kahden suomalaisen kunnan viranhaltijoiden haastatteluista. Haastatteluja on 22 kappaletta. Haastateltavat viranhaltijat toimivat kunnissa eri tehtävissä. Tutkielman päätulos on se, että kuntien viranhaltijoiden mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistäminen on arvokkainta. Toisiksi arvokkainta on kunnan tuottavuus ja sen varmistaminen myös tulevaisuudessa. Ekologisuus on kansalaisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen jälkeen arvokkainta. Merkittävä löydös tutkielmassa on eri aikajänteiden huomiointi päätöksenteossa. Kestävyyssiirtymän edistämisen arvokkuutta ei nähdä nykyhetkessä. Suomen järjestelmä ei taivu ratkaisemaan pitkällä aikavälillä hitaasti kehittyviä kriisejä. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ja uhkiin varautuminen on haastavaa vallitsevilla rakenteilla ja päätöksenteon aikajänteiden vuoksi. Päätöksentekokentällä argumentoinnilla on vedottava tuottavuuteen ja säästämiseen. Ekologisuuteen vetoaminen ei ole riittävä peruste päätöksien tekemisessä.
Ratkaisuja esitettyihin haasteisiin on muun muassa ulkoiskustannuksien määrittely ilmastonmuutosta kiihdyttäville toiminnoille. Kestävyyssiirtymän onnistumiseksi toimintoja on samanaikaisesti tehostettava ja supistettava. Haasteena on eri aikajänteiden huomiointi päätöksenteossa.