Kosteikot harmaiden vesien puhdistuksessa

Abstract

Ilmastonmuutos, kuivuus ja pula puhtaasta vedestä ovat synnyttäneet tarpeen tehostaa veden saatavuutta ja kierrätystä tulevaisuudessa. Yksi mahdollinen keino tähän on harmaan veden paikallinen puhdistus ja uudelleenkäyttö.

Harmaa vesi on jätevettä, jossa on mukana kaikki muut paitsi vessanpöntöstä tulevat jätevedet, eli esimerkiksi jätevedet keittiöstä, pesukoneista, suihkusta ja lavuaareista. Harmaa vesi on puhtaampaa kuin varsinainen jätevesi, sillä se ei sisällä juuri ulosteperäisiä bakteereja ja vain vähän typpeä, mutta se ei silti ole sellaisenaan sopivaa käytettäväksi.

Rakennetut kosteikot ovat luonnon omia puhdistusprosesseja hyödyntäviä puhdistusmenetelmiä. Niiden energiantarve on vähäinen ja käyttö helppoa, mutta tilantarve melko suuri. Perinteisimmät rakennetut kosteikot ovat pintavirtauskosteikot, sekä kaksi erilaista pohjavirtauskosteikkoa: vertikaalinen – ja horisontaalinen pohjavirtauskosteikko. Työssä selvitettiin, mikä näistä kolmesta kosteikkotyypistä sopisi ominaisuuksiltaan parhaiten harmaiden vesien puhdistukseen.

Puhdistusmenetelmät kosteikoissa ovat yhdistelmä erilaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia puhdistusprosesseja. Rakennettujen kosteikoiden erot puhdistustuloksissa olivat melko vähäisiä, mutta vertikaalinen pohjavirtauskosteikko vaikuttaisi vastaavan parhaiten harmaan veden puhdistuksen tarpeisiin. Kosteikolla puhdistettua harmaata vettä voitaisiin käyttää viljelmien kastelussa ja vessanpöntön huuhtelussa.

Kosteikkoa suunniteltaessa ja rakentaessa tulee puhdistettavan veden määrän, haitta-aineiden pitoisuuksien ja vaadittavan puhdistustuloksen lisäksi ottaa huomioon ympäristöolosuhteita, kuten paikallinen ilmasto ja ekologia. Kosteikoiden käyttö harmaan veden puhdistukseen ja kierrätykseen vaatii myös ratkaisuja harmaan veden erilliskeräykseen, sekä vesien siirtoon puhdistamolle ja uudelleenkäytettäväksi.