Dementian prevalenssi sepelvaltimotautikohtauspotilailla
Koskelainen, Oskari (2023)
Koskelainen, Oskari
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274753
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti ja dementia ovat väestössä yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat suuren kansanterveydellisen ja -taloudellisen taakan. Ne lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät toimintakykyisten elinvuosien määrää merkittävästi. Dementian ja sepelvaltimotaudin keskeinen riskitekijä on ikä. Suomessa hoidetaan vuosittain noin 22 000 sepelvaltimotautikohtausta. Kohtaukset jaetaan kolmeen tyyppiin, joita ovat ST-nousuinfarkti (STEMI), infarkti ilman ST-nousua (NSTEMI) ja epästabiili angina pectoris (UAP). Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista kognition ja toimintakyvyn laskua. Yleisin dementiaa aiheuttava sairaus on Alzheimerin tauti. Lievä dementia on noin 100 000:lla ja vähintään keskivaikea dementia noin 93 000 suomalaisella.
Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää dementoivien sairauksien yleisyyttä sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneiden potilaiden joukossa. Lisäksi tavoitteena on selvittää näiden sairauksien mahdollista ennustemerkitystä kokonaiskuolleisuuden suhteen. Aineistona käytettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018 hoidettuja sepelvaltimotautikohtauspotilaita. Potilastiedot kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämistä potilaskertomuksista ajalta ennen sepelvaltimotautikohtausta ja sitä seuranneelta sairaalahoitojaksolta. Tutkimusjoukosta selvitettiin dementian vallitsevuus, minkä jälkeen dementiapotilaiden taustatietoja ja -sairauksia verrattiin dementian suhteen terveisiin potilaisiin. Lopuksi tutkimuksessa selvitettiin dementian yhteyttä kuolleisuuteen seurannan aikana.
Tässä tutkimusjoukossa dementian vallitsevuus oli 2,8 %. Dementiapotilaat olivat keskimäärin 11 vuotta vanhempia kuin muut potilaat. Taustasairauksista aiempi aivoverenkiertohäiriö, hypertensio ja eteisvärinä olivat yleisempiä dementiapotilailla. Dyslipidemia ja tupakointi olivat puolestaan harvinaisempia dementiaa sairastavilla. Tutkimuksessa tehtyjen monimuuttujamallinnusten perusteella ikä ja aiempi aivoverenkiertohäiriö olivat kummatkin yhteydessä korkeamman dementian prevalenssin kanssa. Dyslipidemia puolestaan oli yhteydessä matalamman dementian prevalenssin kanssa. Dementiaa sairastaville valittiin konservatiivinen hoito useammin kuin muille potilaille, heidät rajattiin useammin elvytystoimenpiteiden ulkopuolelle ja heillä oli huomattavasti suurempi sairaalakuolleisuus verrattuna muihin potilaisiin. Tutkimusjoukon dementiapotilailla oli ikään ja sydämen vajaatoimintatilanteeseen suhteutettuna yli kaksinkertainen riski kuolla seuranta-aikana verrattuna potilaisiin ilman dementiaa.
Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää dementoivien sairauksien yleisyyttä sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneiden potilaiden joukossa. Lisäksi tavoitteena on selvittää näiden sairauksien mahdollista ennustemerkitystä kokonaiskuolleisuuden suhteen. Aineistona käytettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018 hoidettuja sepelvaltimotautikohtauspotilaita. Potilastiedot kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämistä potilaskertomuksista ajalta ennen sepelvaltimotautikohtausta ja sitä seuranneelta sairaalahoitojaksolta. Tutkimusjoukosta selvitettiin dementian vallitsevuus, minkä jälkeen dementiapotilaiden taustatietoja ja -sairauksia verrattiin dementian suhteen terveisiin potilaisiin. Lopuksi tutkimuksessa selvitettiin dementian yhteyttä kuolleisuuteen seurannan aikana.
Tässä tutkimusjoukossa dementian vallitsevuus oli 2,8 %. Dementiapotilaat olivat keskimäärin 11 vuotta vanhempia kuin muut potilaat. Taustasairauksista aiempi aivoverenkiertohäiriö, hypertensio ja eteisvärinä olivat yleisempiä dementiapotilailla. Dyslipidemia ja tupakointi olivat puolestaan harvinaisempia dementiaa sairastavilla. Tutkimuksessa tehtyjen monimuuttujamallinnusten perusteella ikä ja aiempi aivoverenkiertohäiriö olivat kummatkin yhteydessä korkeamman dementian prevalenssin kanssa. Dyslipidemia puolestaan oli yhteydessä matalamman dementian prevalenssin kanssa. Dementiaa sairastaville valittiin konservatiivinen hoito useammin kuin muille potilaille, heidät rajattiin useammin elvytystoimenpiteiden ulkopuolelle ja heillä oli huomattavasti suurempi sairaalakuolleisuus verrattuna muihin potilaisiin. Tutkimusjoukon dementiapotilailla oli ikään ja sydämen vajaatoimintatilanteeseen suhteutettuna yli kaksinkertainen riski kuolla seuranta-aikana verrattuna potilaisiin ilman dementiaa.