Репрезентация отношений между человеком и нечеловеческими животными в прозе Светланы Василенко: Чтение рассказов «За сайгаками», «Суслик», «Хрюша» через призму критических исследований животных

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelun kohteena on ei-inhimillisten eläinten ja ihmisten välinen suhde Svetlana Vasilenkon kertomuksissa ”Za saigakami”, ”Suslik” ja ”Hrjuša” (suom. ”Nassu”, 1997). Svetlana Vasilenko on kirjailija, joka on vaikuttanut erityisesti 1990-luvulta alkaen Venäjällä tunnetuksi tulleessa naisten kirjoittamassa kirjallisuudessa eli ”naisproosassa” (zhenskaja proza). Hänen teoksensa käsittelevät muun muassa naisen ruumista, sosiaalista valtaa sekä mies- ja ihmiskeskeisyyden ongelmia. Analysoitaviksi valituissa kertomuksissa tulevat esiin esimerkiksi eläimen, sukupuolen, luonnon, ruumiillisuuden ja kulttuurin teemat. Ei-inhimilliset eläimet ovat tärkeässä osassa kaikissa kolmessa kertomuksessa. Työn tutkimuskysymykset ovat seuraavat: kyseenalaistuuko ihminen/eläin -dualismi Vasilenkon kertomuksissa? Jos kyseenalaistuu, niin millä keinoilla se tapahtuu? Miten kertomuksissa tulevat esiin valtarakenteet ja väkivalta ihmisen ja toisten eläinten suhteessa? Miten sukupuolen ja lajin kategoriat risteävät kertomuksissa? Opinnäytteen teoreettinen pohja on kriittisessä eläintutkimuksessa. Kriittinen eläintutkimus on monitieteinen tutkimusala, joka kiinnittää huomiota eläinten asemaan eri yhteiskunnallisista ja tieteellisistä näkökulmista. Kriittinen eläintutkimus on sitoutunut eläinten moraaliseen ja poliittiseen arvoon yksilöinä. Työssä sovelletaan myös posthumanismin ja ekofeminismin alueelle sijoittuvia teoreettisia lähtökohtia. Analyysin metodina on lähiluku. Analyysi osoittaa, että valittu kriittisen eläintutkimuksen näkökulma täydentää aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Kertomuksissa dualistista käsitystä ihmisestä ja eläimestä puretaan jaetun ruumiillisuuden ja haavoittuvuuden, sekä antropomorfisten ja zoomorfisten kuvauksien kautta. Eläinten sorto tulee esille kaikissa kertomuksissa monella eri tasolla, vaikka niissä myös tavoitellaan eläimen näkökulmaa. Kertomuksissa ”Za saigakami” ja ”Hrjuša” sukupuolen ja lajin kategoriat limittyvät, sillä patriarkaalinen yhteiskunta marginalisoi kaikki ”miehen” kategorian ulkopuolelle jäävät eli toisin sanoen naiset ja eläimet.