Pelastustoimen tietojohtamisen nykytila: Kartoittava tutkimus pelastuslaitosten tiedolla johtamisesta ja tiedonhallinnasta
Järvensivu, Noora (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264687
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata tietojohtamisen tilaa pelastustoimessa, pelastuslaitosten näkökulmasta, ja tarkastella tietojohtamisen valmiuksen keskeisimpiä vahvuuksia ja haasteita pelastuslaitoksilla. Tutkimuskysymys ja sen alakysymykset ovat:
1. Millainen on pelastuslaitosten tietojohtamisen nykytila?
1.1 Mitkä ovat merkittävimmät vahvuudet pelastuslaitosten tietojohtamisen valmiuksissa?
1.2 Mitkä ovat merkittävimmät haasteet pelastuslaitosten tietojohtamisen valmiuksissa?
Pelastustoimea taustoitetaan tutkielman alussa käsittelemällä pelastustoimea toimialana sekä sen kehityskulkua Suomessa. Tämän jälkeen käsitellään hyvinvointialueuudistusta julkishallinnon reformina, tarkastellaan pelastustoimen tutkimusta sekä tietojohtamista pelastustoimessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä luodaan teoriapohjaa tutkimuskysymyksille sekä tutkielman aineistonkeruun toteuttamiselle. Ensin käsitellään tietojohtamista yläkäsitteenä, sen juuria ja keskeisiä käsitteitä, kuten tiedon arvoketjua, hiljaista ja eksplisiittistä tietoa sekä tietojohtamisen jakautumista tiedolla johtamiseen sekä tiedon hallintaan. Sen jälkeen siirrytään tiedolla johtamiseen ja julkisen sektorin tiedolla johtamiseen sekä sen erityispiirteisiin. Tiedolla johtamisesta edetään tiedon hallintaan, ja eritoten Choon (2002) tiedonhallinnan prosessimalliin ja sen osa-alueisiin. Lopuksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan kypsyystasojen teoriaa ja arviointia sekä esitellään Jääskeläisen ym. (2022), tietojohtamisen arviointimalli, joka toimii sovelletusti pohjana tämän tutkielman aineistonkeruulle.
Tutkimusmenetelmänä toimii kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdennettiin pelastuslaitosten pelastusjohtajille, pelastuspäälliköille, riskienhallintapäälliköille sekä PelaTKI-verkostolle. Kyselyn kohderyhmän rajaaminen ja kyselyn välittäminen toteutettiin yhteistyönä Hyvil Oy:n kanssa. Kuvailevan tilastoanalyysin keinoin tuotettujen tulosten tarkoituksena on kartoittaa tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan tila pelastuslaitoksilla. Tulosten avulla on mahdollista tunnistaa pelastuslaitosten tietojohtamisen vahvuuksia sekä haasteita ja kehittää pelastustoimen tietojohtamisen käytäntöjä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kyselylomakkeessa on 49 Likertin asteikolle sijoittuvaa kysymystä, 9 avointa kysymystä, sekä 10 osa-aluetta.
1. Millainen on pelastuslaitosten tietojohtamisen nykytila?
1.1 Mitkä ovat merkittävimmät vahvuudet pelastuslaitosten tietojohtamisen valmiuksissa?
1.2 Mitkä ovat merkittävimmät haasteet pelastuslaitosten tietojohtamisen valmiuksissa?
Pelastustoimea taustoitetaan tutkielman alussa käsittelemällä pelastustoimea toimialana sekä sen kehityskulkua Suomessa. Tämän jälkeen käsitellään hyvinvointialueuudistusta julkishallinnon reformina, tarkastellaan pelastustoimen tutkimusta sekä tietojohtamista pelastustoimessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä luodaan teoriapohjaa tutkimuskysymyksille sekä tutkielman aineistonkeruun toteuttamiselle. Ensin käsitellään tietojohtamista yläkäsitteenä, sen juuria ja keskeisiä käsitteitä, kuten tiedon arvoketjua, hiljaista ja eksplisiittistä tietoa sekä tietojohtamisen jakautumista tiedolla johtamiseen sekä tiedon hallintaan. Sen jälkeen siirrytään tiedolla johtamiseen ja julkisen sektorin tiedolla johtamiseen sekä sen erityispiirteisiin. Tiedolla johtamisesta edetään tiedon hallintaan, ja eritoten Choon (2002) tiedonhallinnan prosessimalliin ja sen osa-alueisiin. Lopuksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan kypsyystasojen teoriaa ja arviointia sekä esitellään Jääskeläisen ym. (2022), tietojohtamisen arviointimalli, joka toimii sovelletusti pohjana tämän tutkielman aineistonkeruulle.
Tutkimusmenetelmänä toimii kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka kohdennettiin pelastuslaitosten pelastusjohtajille, pelastuspäälliköille, riskienhallintapäälliköille sekä PelaTKI-verkostolle. Kyselyn kohderyhmän rajaaminen ja kyselyn välittäminen toteutettiin yhteistyönä Hyvil Oy:n kanssa. Kuvailevan tilastoanalyysin keinoin tuotettujen tulosten tarkoituksena on kartoittaa tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan tila pelastuslaitoksilla. Tulosten avulla on mahdollista tunnistaa pelastuslaitosten tietojohtamisen vahvuuksia sekä haasteita ja kehittää pelastustoimen tietojohtamisen käytäntöjä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kyselylomakkeessa on 49 Likertin asteikolle sijoittuvaa kysymystä, 9 avointa kysymystä, sekä 10 osa-aluetta.