”Sori siitä” − sosiaalisen draaman rakentuminen poliittisten kohujen uutisoinnissa
Tahkokorpi, Tuuli (2023)
2023
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264691
Tiivistelmä
Tässä pro gradussa tutkin, millainen rooli suomalaismedialla on poliittisten kohujen rakentajana ja miten poliitikot pyrkivät hallitsemaan julkisuutta kohun aikana. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) miten media rakentaa sosiaalista draamaa skandaaliuutisoinnissa ja millä retorisilla keinoilla media ylläpitää skandaalia ja vaatii anteeksipyyntöä ja 2) miten poliitikot pyrkivät hallitsemaan julkisuutta skandaalissa ja mikä on anteeksipyynnön merkitys poliittisesta kohusta selviytymisessä.
Tarkastelussa ovat valtiovarainministeri Alexander Stubbin kohu vuodelta 2015 ja pääministeri Sanna Marinin kohu vuodelta 2021. Stubb sanoi valtiovarainministerinä eduskunnan kyselytunnilla virheellisen luvun asiantuntijoiden myönteisistä lausunnoista koskien kiisteltyä hallintarekisteriä. Marin sai tiedon yökerhossa ollessaan, että hän oli altistunut koronavirukselle. Marin jatkoi kuitenkin iltaa valtioneuvoston koronaohjeistuksen vastaisesti.
Tutkin Ylen ja Iltalehden uutisointia kyseisten kohujen aikana sekä Stubbin ja Marinin julkisuuden hallinnan keinoja. Käytän analyysissani Victor Turnerin sosiaalisen draaman teoriaa. Sosiaalisen draaman vaiheisiin kuuluvat rikkomus, kriisi, korjaavat toimet ja hajaannus tai järjestyksen palauttaminen.
Tutkimuksestani selviää, että Yle ja Iltalehti vaativat anteeksipyyntöä ministereiltä useilla retorisilla keinoilla, kuten dramatisoinnilla, sanavalinnoilla ja vastakkainasettelulla. Myös toimittajat itse arvioivat jutuissa aktiivisesti ministerien toimintaa. Kohun keskellä oleva poliitikko hyödyntää puolestaan sosiaalista mediaa, tiedotustilaisuuksia ja haastatteluja julkisuuden hallinnassa. Nopealla anteeksipyynnöllä poliitikot pyrkivät onnistuneeseen kriisiviestintään.
Suomalainen uutismedia on selkeästi orientoitunut vaatimaan poliitikkoja vastuuseen pienistäkin rikkeistä. Koska poliitikoilla ei ole enää yhtä paljon valtaa uutisoinnissa kuin aiemmin johtuen politiikan medioitumisesta, pienetkin poliitikon virheet noteerataan isosti mediassa. Muita todennäköisiä syitä suureen uutisointiin ovat muun muassa uutiskilpailu ja yhteiskunnan moraalikäsityksen muuttuminen tiukempaan suuntaan.
Tarkastelussa ovat valtiovarainministeri Alexander Stubbin kohu vuodelta 2015 ja pääministeri Sanna Marinin kohu vuodelta 2021. Stubb sanoi valtiovarainministerinä eduskunnan kyselytunnilla virheellisen luvun asiantuntijoiden myönteisistä lausunnoista koskien kiisteltyä hallintarekisteriä. Marin sai tiedon yökerhossa ollessaan, että hän oli altistunut koronavirukselle. Marin jatkoi kuitenkin iltaa valtioneuvoston koronaohjeistuksen vastaisesti.
Tutkin Ylen ja Iltalehden uutisointia kyseisten kohujen aikana sekä Stubbin ja Marinin julkisuuden hallinnan keinoja. Käytän analyysissani Victor Turnerin sosiaalisen draaman teoriaa. Sosiaalisen draaman vaiheisiin kuuluvat rikkomus, kriisi, korjaavat toimet ja hajaannus tai järjestyksen palauttaminen.
Tutkimuksestani selviää, että Yle ja Iltalehti vaativat anteeksipyyntöä ministereiltä useilla retorisilla keinoilla, kuten dramatisoinnilla, sanavalinnoilla ja vastakkainasettelulla. Myös toimittajat itse arvioivat jutuissa aktiivisesti ministerien toimintaa. Kohun keskellä oleva poliitikko hyödyntää puolestaan sosiaalista mediaa, tiedotustilaisuuksia ja haastatteluja julkisuuden hallinnassa. Nopealla anteeksipyynnöllä poliitikot pyrkivät onnistuneeseen kriisiviestintään.
Suomalainen uutismedia on selkeästi orientoitunut vaatimaan poliitikkoja vastuuseen pienistäkin rikkeistä. Koska poliitikoilla ei ole enää yhtä paljon valtaa uutisoinnissa kuin aiemmin johtuen politiikan medioitumisesta, pienetkin poliitikon virheet noteerataan isosti mediassa. Muita todennäköisiä syitä suureen uutisointiin ovat muun muassa uutiskilpailu ja yhteiskunnan moraalikäsityksen muuttuminen tiukempaan suuntaan.