Yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastukset : yhteys terveyspalvelujen käyttöön ja tutkinnon suorittamiseen
Seilo, Noora (2023)
Seilo, Noora
Tampereen yliopisto
2023
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2837-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2837-5
Tiivistelmä
Terveystarkastuksilla on keskeinen rooli suomalaisessa lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa niin neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin. Tutkimusnäyttö opiskelijoiden terveystarkastuksista on niukka. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ensimmäisen vuoden yliopisto- opiskelijoiden kaksivaiheista terveystarkastusta ja siihen osallistumisen yhteyttä opiskeluterveydenhuollon palveluiden käyttöön sekä tutkinnon suorittamiseen. Kaksivaiheisessa terveystarkastuksessa ensin opiskelijoille lähetettiin seulova sähköinen terveyskysely (Sätky), jonka jälkeen Sätky-vastausten perusteella opiskelija ohjattiin tarvittaessa terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. Sätkyn kysymykset kartoittivat opiskeluun, terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä.
Tutkimus oli havainnoiva retrospektiivinen rekistereihin perustuva tutkimus, jonka seuranta-aika oli kuusi vuotta (2011–2017). Tutkimuspopulaatio muodostui kaikista lukuvuoden 2011–2012 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoista (n=15 723) Suomessa. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin logistista regressiota, multinomiaalista logistista regressiota ja hierarkkista klusterianalyysia.
Opiskelijat osallistuivat terveystarkastukseen heikosti, eivätkä terveyteen liittyvät tekijät juurikaan selittäneet osallistumattomuutta. Erityisesti miesten osallistumisaktiivisuutta parantavat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Positiivinen löydös oli, että kaksivaiheinen terveystarkastus näytti tavoittavan opiskelijat, joilla oli mielialaoireita, mikä mahdollistaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn. Neljä viidestä opiskelijasta käytti opiskeluterveydenhuollon palveluja seuranta-aikana. Naiset käyttivät palveluita selvästi enemmän kuin miehet. Yleisin käyntisyy oli psyykkinen syy. Terveys- tarkastukseen osallistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen palvelukäyttöön.
Noin 70 % opiskelijoista oli suorittanut kandin, maisterin tai lisensiaatin tutkinnon seuranta-aikana. Opiskelijan raportoima vähäinen innostus ja heikko ote opin- noista oli yhteydessä tutkinnon puuttumiseen. Sätkyn avulla oli siis mahdollisuus havaita opiskelukyvyn kannalta merkittäviä riskitekijöitä jo opintojen alussa. Näihin tulisi puuttua ja tähän luoda toimintatavat yhteistyössä yliopistojen kanssa. Terveystarkastustoiminnan yksi tärkeimpiä tavoitteita on opiskelukyvyn edistäminen, mikä vaikutti toteutuvan, kun opiskelukyvyn mittarina oli tutkinnon suorittaminen.
Tutkimus oli havainnoiva retrospektiivinen rekistereihin perustuva tutkimus, jonka seuranta-aika oli kuusi vuotta (2011–2017). Tutkimuspopulaatio muodostui kaikista lukuvuoden 2011–2012 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoista (n=15 723) Suomessa. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin logistista regressiota, multinomiaalista logistista regressiota ja hierarkkista klusterianalyysia.
Opiskelijat osallistuivat terveystarkastukseen heikosti, eivätkä terveyteen liittyvät tekijät juurikaan selittäneet osallistumattomuutta. Erityisesti miesten osallistumisaktiivisuutta parantavat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Positiivinen löydös oli, että kaksivaiheinen terveystarkastus näytti tavoittavan opiskelijat, joilla oli mielialaoireita, mikä mahdollistaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn. Neljä viidestä opiskelijasta käytti opiskeluterveydenhuollon palveluja seuranta-aikana. Naiset käyttivät palveluita selvästi enemmän kuin miehet. Yleisin käyntisyy oli psyykkinen syy. Terveys- tarkastukseen osallistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen palvelukäyttöön.
Noin 70 % opiskelijoista oli suorittanut kandin, maisterin tai lisensiaatin tutkinnon seuranta-aikana. Opiskelijan raportoima vähäinen innostus ja heikko ote opin- noista oli yhteydessä tutkinnon puuttumiseen. Sätkyn avulla oli siis mahdollisuus havaita opiskelukyvyn kannalta merkittäviä riskitekijöitä jo opintojen alussa. Näihin tulisi puuttua ja tähän luoda toimintatavat yhteistyössä yliopistojen kanssa. Terveystarkastustoiminnan yksi tärkeimpiä tavoitteita on opiskelukyvyn edistäminen, mikä vaikutti toteutuvan, kun opiskelukyvyn mittarina oli tutkinnon suorittaminen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4944]