"Lapset jakso keskittyä leikkiin. He oli iloisia ja avoimia." : Sisällönanalyysi perhetyön kaltaisen avun kohteena olevan lapsen representaatioista Supernanny Suomi -ohjelmassa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia lapsen representaatioita Supernanny Suomi -tosi-tv-ohjelmassa rakentuu ja muuttuvatko nämä representaatiot jaksoissa annetun ammattiavun myötä. Tutkimuksessa keskitytään representaatioiden rakentumiseen jaksoissa esiintyvien vanhempien sekä lastensuojelualan ammattilaisen eli Supernannyn puheessa. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma rakentuu sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä, jolloin representaation eli esittämisen nähdään rakentavan todellisuutta. Teoreettista näkökulmaa ohjaavat myös käsitykset lapsuudesta ja vanhemmuudesta sekä perhetyöstä. Tutkimuksessa Supernanny Suomi -ohjelmassa nähtävä työskentely rinnastuu sosiaalityön tukitoimena tarjottavaan perhetyöhön. Aineisto koostuu kahdeksasta Supernanny Suomi -ohjelman toisen kauden jaksosta. Aineiston analyysissa on hyödynnetty teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia ja tarkemmin teemoittelua.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina nousivat esille lapsen representaatioiden rakentuminen kolmen eri teeman myötä. Nämä teemat rakentuivat käytöksen, roolin ja perhesuhteiden kautta. Käytöksen kautta esitettäessä representaatioiksi rakentuivat toivotusti ja ei-toivotusti käyttäytyvä lapsi. Käytöksen lisäksi lapsi esitettiin suhteessa lapselle ominaiseksi ajateltuun rooliin, jolloin representaatioiksi rakentuivat aikuismainen ja lapsenomainen lapsi. Viimeisenä havaittavissa oli esittäminen perhesuhteen sisällä, joka rakensi suotuisassa ja epäsuotuisassa suhteessa olevan lapsen representaatiot. Kuhunkin representaatioon liitettiin tietynlaisia piirteitä, joiden avulla lasta kuvattiin. Jaksoissa toteutunut ammattiapu vaikutti kaikkiin representaatioihin aiheuttaen niissä positiivisina nähtäviä muutoksia. Toivotusti käyttäytyvän lapsen representaatio monipuolistui ja lisääntyi avun myötä. Sama tapahtui myös lapsenomaisen lapsen ja suotuisassa suhteessa olevan lapsen representaatioissa. Puolestaan aikuismaisen lapsen representaatiota ei ilmentynyt ammattiavun jälkeen enää lainkaan. Ei-toivotusti käyttäytyvän lapsen sekä epäsuotuisassa suhteessa olevan lapsen representaatioissa muutos oli samansuuntainen, sillä myös nämä representaatiot hävisivät avun myötä lähes kokonaan muuttaen muotoaan toivotumpaan ja suotuisampaan suuntaan.

Tutkimuksen tulokset tekevät näkyväksi lapsen piirteitä, joiden nähdään vaativan ulkopuolista puuttumista niin lapsen kuin koko perheenkin kannalta. Näitä piirteitä ovat muun muassa väkivaltainen käytös, lapsen vanhempaan kohdistama valta sekä perheen arjen haastaminen. Samalla tuloksista ilmenee, millainen lapsikuva nähdään tavoitteena perhetyön kaltaisessa työskentelyssä sekä yleisemmin yhteiskunnassa. Tätä kuvaa määrittää vahvasti lapsen käsittäminen lapsena sekä nykyajan lapsuuden ihannoiminen. Lapsen leikkiminen nousikin tärkeään rooliin muutoksen saavuttamisessa. Jaksoissa nähtävän työskentelyn rinnastuessa perhetyöhön myös perhetyön kaltaisen työskentelyn tehokkuus ja monipuolisuus tulevat näkyviin esittämisessä tapahtuneiden muutosten myötä. Tuloksista oli havaittavissa, kuinka vanhemmat kuvailivat lasta hieman eri tavoilla kuin ammattilainen. Nämä erot tekevät näkyväksi ammattilaisen ja sitä kautta myös perhetyön merkittävää roolia vaihtoehtoisen näkökulman esille tuomisessa ja siten muutoksen mahdollistamisessa. Samoja representaatioita kuitenkin rakentui useammassa jaksossa, mikä vahvistaa tulosten luotettavuutta ja tekee näkyväksi eri perheiden vanhempien yhteneväiset tavat kuvailla lasta. Tutkimus osoittaa samalla sosiaalityön olevan näkyvillä myös tosi-tv-ohjelmassa ja antaa uutta näkökulmaa sosiaalityön parissa toimiville työntekijöille. Samalla tutkimus lisää perhetyön tunnettavuutta ohjelman katsojien joukossa rinnastaessaan siinä nähtävän työskentelyn perhetyöhön. Tulokset kannustavat jatkossa myös kriittiseen pohdintaan lasten esiintymisestä tosi-tv-ohjelmissa, jotta ohjelmien viihteellisyys ei menisi lapsen edun edelle.