Heuristiikkalista sarjakuva-asiakirjan selkeyden arviointiin
Doudko, Maria (2023)
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274727
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään sarjakuva-asiakirjan selkeyteen ja ymmärrettävyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä visuaalisella että verbaalisella tasolla. Sarjakuvamuotoinen asiakirja pyrkii visuaalisten keinojen avulla esittämään asiakirjan sisällön helpommin ymmärrettävämmässä muodossa. Tutkielmani tavoitteena oli laatia aineistoni analyysin perusteella heuristiikkalista sarjakuva-asiakirjan selkeyden arviointiin.
Tutkielmani keskeisin teoria liittyy verbaalisen ja visuaalisen tekstin metafunktioihin. Metafunktiot perustuvat M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, jonka mukaan ihmisten luomat viestit välittävät merkityksiä aina kolmella eri metafunktiotasolla: ideationaalisella, interpersoonaisella ja tekstuaalisella. Gunther Kress ja Theo van Leeuwen puolestaan ovat laajentaneet Hallidayn metafunktioteoriaa kuvan merkityksenvälityskeinojen analysointiin. Hyödynsin metafunktioanalyysia tutkimuksessani menetelmänä, jolla selvitin kummankin moodin, kuvan ja sanan, merkityksenvälityskeinot. Verbaalisen ja visuaalisen tekstin selkeyttä arvioin lisäksi selkokielen ja selkokuvien periaatteita hyödyntäen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä merkityksiä sarjakuva-asiakirjan verbaalinen ja visuaalinen teksti tuottavat kolmella eri metafunktiotasolla? 2. Millaisia heuristiikkoja sarjakuva-asiakirjan selkeyden arviointiin voidaan laatia?
Tutkielmani aineisto on sarjakuvamuotoinen Valvotun tapaamisen säännöt -asiakirja, jonka Tampereen yliopiston Sarjis-tutkimusryhmä on laatinut yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Sarjakuva-asiakirjan lisäksi käytin aineistona kyseisen sarjakuva-asiakirjan vastaanottoa tutkivia fokusryhmähaastatteluita, joista sain tietoa sarjakuva-asiakirjan ymmärrettävyydestä lukijoiden näkökulmasta. Rajasin sarjakuva-asiakirja-aineistoni fokusryhmähaastatteluissa eniten keskustelua nostattaneisiin kohtiin.
Analyysissani esitän sarjakuva-asiakirjasta sekä onnistuneet että vähemmän onnistuneet ratkaisut eri metafunktiotasoilla. Keskeisimmät havainnot liittyvät ideationaalisen ja interpersoonaisen metafunktiotason valintoihin. Lopputuloksena analyysini pohjalta syntyi yhdeksän heuristiikan lista, joka on jaettu sekä metafunktioittain että moodeittain, ja lisäksi jokaisen metafunktiotason kohdalla on otettu huomioon myös moodien välinen vuorovaikutus. Tutkimukseni perusteella metafunktioanalyysi osoittautui hedelmälliseksi analyysimetodiksi sarjakuva-aineiston merkityksenvälityskeinojen selvittämiseen. Heuristiikkalistaa ei tässä tutkielmassa testattu, joten yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena olisi testata sitä käytännössä suorittamalla sarjakuva-asiakirjan heuristinen arviointi luomaani heuristiikkalistaa hyödyntäen.
Tutkielmani keskeisin teoria liittyy verbaalisen ja visuaalisen tekstin metafunktioihin. Metafunktiot perustuvat M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, jonka mukaan ihmisten luomat viestit välittävät merkityksiä aina kolmella eri metafunktiotasolla: ideationaalisella, interpersoonaisella ja tekstuaalisella. Gunther Kress ja Theo van Leeuwen puolestaan ovat laajentaneet Hallidayn metafunktioteoriaa kuvan merkityksenvälityskeinojen analysointiin. Hyödynsin metafunktioanalyysia tutkimuksessani menetelmänä, jolla selvitin kummankin moodin, kuvan ja sanan, merkityksenvälityskeinot. Verbaalisen ja visuaalisen tekstin selkeyttä arvioin lisäksi selkokielen ja selkokuvien periaatteita hyödyntäen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä merkityksiä sarjakuva-asiakirjan verbaalinen ja visuaalinen teksti tuottavat kolmella eri metafunktiotasolla? 2. Millaisia heuristiikkoja sarjakuva-asiakirjan selkeyden arviointiin voidaan laatia?
Tutkielmani aineisto on sarjakuvamuotoinen Valvotun tapaamisen säännöt -asiakirja, jonka Tampereen yliopiston Sarjis-tutkimusryhmä on laatinut yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Sarjakuva-asiakirjan lisäksi käytin aineistona kyseisen sarjakuva-asiakirjan vastaanottoa tutkivia fokusryhmähaastatteluita, joista sain tietoa sarjakuva-asiakirjan ymmärrettävyydestä lukijoiden näkökulmasta. Rajasin sarjakuva-asiakirja-aineistoni fokusryhmähaastatteluissa eniten keskustelua nostattaneisiin kohtiin.
Analyysissani esitän sarjakuva-asiakirjasta sekä onnistuneet että vähemmän onnistuneet ratkaisut eri metafunktiotasoilla. Keskeisimmät havainnot liittyvät ideationaalisen ja interpersoonaisen metafunktiotason valintoihin. Lopputuloksena analyysini pohjalta syntyi yhdeksän heuristiikan lista, joka on jaettu sekä metafunktioittain että moodeittain, ja lisäksi jokaisen metafunktiotason kohdalla on otettu huomioon myös moodien välinen vuorovaikutus. Tutkimukseni perusteella metafunktioanalyysi osoittautui hedelmälliseksi analyysimetodiksi sarjakuva-aineiston merkityksenvälityskeinojen selvittämiseen. Heuristiikkalistaa ei tässä tutkielmassa testattu, joten yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena olisi testata sitä käytännössä suorittamalla sarjakuva-asiakirjan heuristinen arviointi luomaani heuristiikkalistaa hyödyntäen.