Tehdassimuloinnin lähtötietojen tunnistaminen ja kerääminen

Abstract

Simulointi on erinomainen työkalu tuotantojärjestelmien analysointiin ja tehokkuuden parantamiseen. Nykyaikaisessa yritysmaailmassa on kova kysyntä kyvylle luoda ja toimittaa tehokkaita ja käyttökelpoisia simulaatiomalleja. Kuitenkin simulointimallien nopea kehittäminen ja käyttöönotto on estynyt tehottoman tiedonkeruun, pitkän mallidokumentaation ja huonon suunnittelun takia. Tehdassimulointiprojektit ja simulointimallit ovatkin vahvasti riippuvaisia korkeasta lähtötietojen laadusta, ja simulointiprojekteista iso osa kuluu tietojenkeräämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää simulointiprojektiin liittyvää tiedonkeräämistä ja näin ollen tehostaa simulointiprojektien suorittamista. Tutkimuksessa selvitettiin, mistä tunnistetaan tarvittavat lähtötiedot tehdassimulointiprojektin alussa, ja miten lähtötietoja kerätään tehdassimulointiprojektin alussa. Työssä myös tutkittiin, kuinka lähtötietojen kerääminen ja muut keskeiset tekijät, kuten ongelman määrittely ja mallin monimutkaisuus sekä simulointiprojektin johtaminen vaikuttavat tehdassimuloinnin onnistumiseen. Tutkimuksessa tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin etsimällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Andor-palvelusta sekä Google Scholarista, kirjallisuudessa keskityttiin vertaisarvioituihin ja luotettaviin tieteellisiin lähteisiin, kuten kirjoihin ja artikkeleihin, sekä konferenssijulkaisuihin. Kirjallisuutta rajattiin keskittymällä simulointiprojekteihin sekä jatkuvaan simulointiin. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena selvisi, että tärkeimmät vaiheet lähtötietojen määrittämisen kannalta simulointiprojektissa ovat ongelman ja tavoitteiden määrittäminen, käsitteellisen mallin muodostaminen sekä oikean systeemin ymmärtäminen. Oikean systeemin ymmärtäminen tukee käsitteellisen mallin muodostamista, josta simulointimallin tietovaatimukset ovat tunnistettavissa. Lähtötietojen keräämisen nopean ja onnistuneen kannalta kriittistä on, että kerääminen automatisoidaan standardimenetelmällä, jos se on kannattavaa. Kaikki lähtötiedot pitää sijaita samassa paikassa, sekä kaikki tiedot ja vaiheet pitäisi dokumentoida tarkasti. Työssä käsiteltyjä simuloinnin onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat ongelman ja tavoitteiden määrittely, käsitteellinen malli, mallin monimutkaisuus, lähtötiedot, validointi ja vahvistaminen sekä simulointiprojektin johtaminen. Edeltävät tekijät valittiin, koska ne määrittävät simulointiprojektin etenemistä, simulointimallin sisältöä sekä lisäksi ne esiintyivät tutkitussa kirjallisuudessa useasti. Simulointiprojektin johtaminen ohjaa koko simulointimallin kehittämistä, ja simulointiprojektin osapuolten tyytyväisyys on siitä riippuvainen. Loput tekijät määrittävät simulointimallin sisällön tarkemmin sekä vaikuttavat sen käyttökelpoisuuteen ja tulosten uskottavuuteen. Tämän tutkimuksen tueksi pitäisi tutkia useampia simulointiprojektiin vaikuttavia tekijöitä sekä tutkia tarkemmin simulointiprojektin johtamisen vaikutusta simuloinnin onnistumiseen. Myös lähtötietojen keräämisen automatisoimista standardimenetelmällä olisi tärkeä tutkia, jotta lähtötietojen kerääminen olisi tehokkaampaa ja luotettavampaa sekä automaatiota voisi implementoida pienemmällä kynnyksellä lähtötietojen keräämiseen.