”Juhlapuheista arkityöksi” : Teknologian kotoistuminen peruskoulun opettajien arkeen
Rajander, Kamilla (2023)
Rajander, Kamilla
2023
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264578
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten suomalaiset peruskoulun opettajat suhtautuvat teknologian käyttöön kouluissa eli heidän työympäristössään. Tutkielmani viitepisteenä toimii 1980–1990-lukujen vaihteessa kehitetty domestikaatioteoria, joka kuvaa teknologian kotoistamisen eli domestikaation monivaiheista prosessia. Teoriassa ihmisen ja teknologian suhde nähdään vuorovaikutteisena ja ihmistä pidetään aktiivisena toimijana teknologian kotoistumisprosessissa. Myös tässä tutkielmassa lähtökohtana on tarkastella teknologiaa sen käyttäjien, eli opettajien, toimijuuden näkökulmasta. Domestikaatioteoriassa on esitetty neljä eri vaihetta, joiden myötä teknologia kotoistuu eli arkistuu. Ensimmäisessä vaiheessa henkilö hankkii uutta teknologiaa tai alkaa käyttää sitä. Toisessa vaiheessa teknologia saa tilallisesti paikan arjesta. Kolmannessa vaiheessa teknologiasta tulee osa arjen rutiineja. Neljännessä vaiheessa teknologia linkittyy osaksi käyttäjän identiteettiä ja laajemmin yhteiskuntaa. Tutkielmassani keskityn erityisesti domestikaatioteorian ensimmäiseen ja neljänteen vaiheeseen.
Käytän tutkielmani aineistona Helsingin Sanomissa ja Opettaja-lehdessä vuosina 2018–2022 julkaistuja, peruskoulun opettajien kirjoittamia mielipidekirjoituksia, joissa käsitellään kouluissa käytettävää teknologiaa tai koulumaailman teknologisaatiota. Aineistoni koostuu yhteensä 52 mielipidekirjoituksesta, joita analysoin teorialähtöisesti teemoittelemalla. Ainestoa analysoidessani olen kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, mitä teknologiaa opettajat ovat ottaneet käyttöönsä ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi aineistoni perusteella pohdin, miten yksittäisten opettajien teknologian käyttötavat ja suhtautuminen koulumaailman teknologisoitumiseen kytkeytyvät laajemmin osaksi yhteiskuntaa ja koulutuspolitiikkaa. Mobiiliteknologian kehittymisen myötä laitteet ja järjestelmät ovat läsnä laajasti nykyihmisten arjessa jatkuvasti töiden lisäksi myös vapaa-ajalla. Sen vuoksi sivuan tutkimuksessani myös opettajien vapaa-ajalla tapahtuvaa teknologiankäyttöä sekä teknologian kotoistumista oppilaiden arkeen niiltä osin kuin niillä on merkitystä opettajien työhön.
Tutkielmani perusteella opettajat käyttävät työssään teknologiaa kommunikoidessaan kollegoidensa, oppilaidensa ja oppilaiden huoltajien kanssa. Lisäksi teknologiaa käytetään peruskouluissa sekä opetuksen välineenä että opetuksen kohteena. Aineistoni perusteella opettajien käsityksissä teknologia näyttäytyy ensisijaisesti laitteina, mutta aineistostani on havaittavissa myös teknologian artikulaatiot esimerkiksi mediasisältöinä ja ympäristöinä.
Teknologian kotoistaminen on mutkikas prosessi, sillä usein samaan teknologiaan liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä puolia, joiden välillä ihmiset neuvottelevat tietoisesti tai tiedostamattaan ottaessaan teknologiaa käyttöönsä ja sulauttaessaan sitä omaan arkeensa. Teknologian kompleksisuus näkyy myös aineistossani. Koulumaailmassa teknologian kotoistamiseen liittyviä haasteita näyttävät olevan esimerkiksi koulujen tai kuntien taloudelliset resurssit, joiden takia kouluille ei välttämättä ole mahdollista hankkia riittävästi laitteita tai päivittää vanhoja, mikä aiheuttaa haasteita siihen, miten opettajat voivat teknologiaa työssään hyödyntää. Myös opettajien digitaidot nousivat aineistosta esiin teknologian kotoistumiseen vaikuttavana seikkana.
Teknologian yhteiskuntajärjestystä muuttava vaikutus on havaittavissa myös tämän tutkielman aineistosta, sillä teknologinen kehitys ja arkistuminen näyttävät muuttaneen myös koulumaailmaa niin opetusvälineiden, oppimistavoitteiden kuin opetustapojenkin osalta. Teknologia aiheuttaa opettajille uudenlaisia haasteita, joihin heidän ja koko koulujärjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan.
Käytän tutkielmani aineistona Helsingin Sanomissa ja Opettaja-lehdessä vuosina 2018–2022 julkaistuja, peruskoulun opettajien kirjoittamia mielipidekirjoituksia, joissa käsitellään kouluissa käytettävää teknologiaa tai koulumaailman teknologisaatiota. Aineistoni koostuu yhteensä 52 mielipidekirjoituksesta, joita analysoin teorialähtöisesti teemoittelemalla. Ainestoa analysoidessani olen kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, mitä teknologiaa opettajat ovat ottaneet käyttöönsä ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi aineistoni perusteella pohdin, miten yksittäisten opettajien teknologian käyttötavat ja suhtautuminen koulumaailman teknologisoitumiseen kytkeytyvät laajemmin osaksi yhteiskuntaa ja koulutuspolitiikkaa. Mobiiliteknologian kehittymisen myötä laitteet ja järjestelmät ovat läsnä laajasti nykyihmisten arjessa jatkuvasti töiden lisäksi myös vapaa-ajalla. Sen vuoksi sivuan tutkimuksessani myös opettajien vapaa-ajalla tapahtuvaa teknologiankäyttöä sekä teknologian kotoistumista oppilaiden arkeen niiltä osin kuin niillä on merkitystä opettajien työhön.
Tutkielmani perusteella opettajat käyttävät työssään teknologiaa kommunikoidessaan kollegoidensa, oppilaidensa ja oppilaiden huoltajien kanssa. Lisäksi teknologiaa käytetään peruskouluissa sekä opetuksen välineenä että opetuksen kohteena. Aineistoni perusteella opettajien käsityksissä teknologia näyttäytyy ensisijaisesti laitteina, mutta aineistostani on havaittavissa myös teknologian artikulaatiot esimerkiksi mediasisältöinä ja ympäristöinä.
Teknologian kotoistaminen on mutkikas prosessi, sillä usein samaan teknologiaan liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä puolia, joiden välillä ihmiset neuvottelevat tietoisesti tai tiedostamattaan ottaessaan teknologiaa käyttöönsä ja sulauttaessaan sitä omaan arkeensa. Teknologian kompleksisuus näkyy myös aineistossani. Koulumaailmassa teknologian kotoistamiseen liittyviä haasteita näyttävät olevan esimerkiksi koulujen tai kuntien taloudelliset resurssit, joiden takia kouluille ei välttämättä ole mahdollista hankkia riittävästi laitteita tai päivittää vanhoja, mikä aiheuttaa haasteita siihen, miten opettajat voivat teknologiaa työssään hyödyntää. Myös opettajien digitaidot nousivat aineistosta esiin teknologian kotoistumiseen vaikuttavana seikkana.
Teknologian yhteiskuntajärjestystä muuttava vaikutus on havaittavissa myös tämän tutkielman aineistosta, sillä teknologinen kehitys ja arkistuminen näyttävät muuttaneen myös koulumaailmaa niin opetusvälineiden, oppimistavoitteiden kuin opetustapojenkin osalta. Teknologia aiheuttaa opettajille uudenlaisia haasteita, joihin heidän ja koko koulujärjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan.