Lärares uppfattningar av könsneutralt språk under svensklektioner

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin ruotsinopettajien näkemyksiä sukupuolineutraalista kielestä ruotsin oppitunneilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä peruskoulun ruotsinopettajilla on sukupuolineutraalista kielestä ruotsin tunneilla ja millä tavalla sukupuolineutraalia kieltä käsitellään opettajankoulutuksessa ja oppimateriaaleissa. Tutkimusaineisto on koottu haastattelemalla viittä peruskoulun ruotsinopettajaa helmi- maaliskuussa 2023. Kerätty aineisto on litteroitu ja analysoitu hyödyntäen fenomenografiaa, joka auttaa tutkimaan haastateltujen opettajien näkemyksiä tutkittavasta aiheesta muodostamalla käsityksiä, jotka kuvastavat näitä kategorioita.

Pro gradu -tutkielmani tulokset osoittavat, että ruotsinopettajien näkemysten mukaan sukupuolineutraali kieli tarkoittaa neutraalia kieltä, joka ei ota kantaa ihmisten sukupuoleen. Opettajat kokevat, että sukupuolineutraalin kielen avulla voidaan rikkoa vanhanaikaisia sukupuolirooleja, kannustaa oppilaita olemaan omia itsejään ja laajentaa heidän vaihtoehtojaan, ajatteluaan ja sanastoaan. Opettajien näkemysten mukaan on hyvä esitellä sukupuolineutraali hen-pronomini yhdessä muiden pronominien kanssa ja harjoitella sen käyttöä. Opettajien yksimielisten näkemysten mukaan sukupuolineutraali kieli tekee opetuksesta osallistavampaa, kun se ottaa huomioon kaikki ihmiset eikä sulje ketään ulkopuolelle. Opettajat kokevat, että sukupuolineutraalin kielen haittana on, jos oppilaat eivät pysty esittämään omaa sukupuoltaan ja toteuttamaan itseään. Opettajat kokevat, että on tärkeää kohdella muita neutraalilla ja oikeudenmukaisella tavalla. He kokevat kuitenkin, että joillakin opettajilla voi olla sukupuoleen liittyviä stereotyyppisiä oletuksia ja he kieltävät sukupuolen moninaisuuden. Opettajat kokevat myös, että heidän on joskus puututtava oppilaiden käyttäytymiseen ja koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen.

Mitä tulee sukupuolineutraalin kielen käsittelyyn opettajankoulutuksessa, opettajat kokevat, että sukupuolineutraalia kieltä on käsitelty opettajankoulutukseen vähän tai ei ollenkaan. Opettajat kokevat myös, että he eivät ole saaneet koulutuksessaan riittäviä taitoja sukupuolineutraalista kielestä ammattinsa kannalta. Opettajat ovat suorittaneet pedagogiset opintonsa vuosina 1999–2018. Suurin osa opettajista kokee kouluttautuneensa itse aiheesta. Jotkut opettajat kertovat osallistuneensa esimerkiksi koulutuksiin, etsineensä tietoa ja keskustelemalla sukupuolivähemmistöön ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvien ystäviensä kanssa. Opettajien mielipiteiden mukaan henkilökohtaisella kiinnostuksella ja omalla toiminnalla on ollut valtava rooli kouluttautumisessa.

Opettajien käsitysten mukaan opetusmateriaaleissa käytetyssä kielessä on siirrytty neutraalimpaan suuntaan. Opettajat kokevat kuitenkin, että vaikka muutosta on tapahtunut, tahti on silti ollut hyvin hidas ja tehtävää on edelleen paljon, koska sukupuolta kuvataan suhteellisen usein opetusmateriaaleissa, kuten esimerkiksi pronominien tai sukupuolta ilmaisevien sanojen kautta. Opettajien käsitysten mukaan sanastoa on päivitetty neutraalimpaan suuntaan, esimerkiksi käyttämällä hen-pronominia. Opettajat kokevat, että opetusmateriaaleissa on edelleen tiettyjä sukupuolistereotypioita, mutta niitä on myös rikottu. Opettajien käsitysten mukaan uudemmissa kirjasarjoissa on vähemmän sukupuolistereotypioita. Nämä uudemmat kirjasarjat yrittävät myös pirstoa sukupuolirooleja kuvituksen avulla.

I denna pro gradu-avhandling undersöker jag svensklärares uppfattningar av könsneutralt språk under svensklektioner. Det övergripande syftet med undersökningen är att ta reda på hurdana uppfattningar svensklärare i grundskolan har av könsneutralt språk under svensklektionerna samt på vilket sätt könsneutralt språk tas upp i lärarutbildning och läromedel. Jag har samlat in mitt material genom att intervjua fem svensklärare som undervisar i grundskolan i februari–mars 2023. Det insamlade materialet har jag sedan transkriberat och analyserat med fenomenografi som hjälper att undersöka de intervjuade lärarnas uppfattningar av det forskade fenomenet genom att bilda kategorier som beskriver dessa uppfattningar.

Resultatet av min pro gradu-avhandling visar att enligt svensklärarnas uppfattningar betyder könsneutralt språk sådant neutralt språk som inte tar ställning till personers kön. Lärarna uppfattar att med hjälp av könsneutralt språk kan man bryta gammaldags könsroller, uppmuntra eleverna att vara sig själva och utöka deras alternativ, tänkande och ordförråd. Enligt lärarnas uppfattningar är det bra att introducera det könsneutrala pronomenet hen tillsammans med andra pronomen och öva dess användning. Enligt lärarnas eniga uppfattningar gör könsneutralt språk undervisningen mer inkluderande när den tar hänsyn till alla människor och inte utesluter någon. Lärarna uppfattar att en nackdel med könsneutralt språk är det om elever inte kan presentera sitt eget kön och förverkliga sig själva. Lärarna uppfattar att det är viktigt att behandla andra på ett neutralt och rättvist sätt. De upplever ändå att vissa lärare ka ha stereotypa antaganden kopplade till kön och förnekar mångfalden av kön. Lärarna uppfattar även att de ibland måste ingripa eller begränsa elevers beteende och att åtgärda mobbning som händer i skolan.

Gällande behandling av könsneutralt språk i lärarutbildningen uppfattar lärarna att könsneutralt språk har tagits upp i lärarutbildningen knappt eller inte alls. Lärarna uppfattar även att de inte har fått tillräckliga kunskaper om könsneutralt språk i sin utbildning med tanke på deras yrke. Lärarna har gjort sina pedagogiska studier mellan år 1999 och 2018. Största delen av lärarna uppfattar att de har fortbildat sig själva i ämnet. Några lärare berättar att de till exempel har deltagit i utbildningar, sökt information och diskuterat med vänner som tillhör en könsminoritet och/eller en sexuell minoritet. Enligt lärarnas uppfattningar har personligt intresse och egen aktivitet spelat en stor roll i att fortbilda sig.

Enligt lärarnas uppfattningar har det skett en förändring mot en mer neutral riktning i språket som används i läromedel. Lärarna uppfattar dock att fast det har skett förändringar har tempot ändå varit mycket långsamt och det finns fortfarande mycket arbete kvar att göra eftersom kön framställs relativt ofta i läromedel, till exempel genom pronomen eller ord som uttrycker kön. Enligt lärarnas uppfattningar har ordförrådet uppdaterats i en mer neutral riktning, till exempel med hjälp av pronomenet hen. Lärarna uppfattar att det fortfarande finns vissa könsstereotypier i läromedel men det förekommer även att dessa stereotyper bryts. Enligt lärarnas uppfattningar finns det färre könsstereotypier i nyare bokserier. Dessa nyare bokserier försöker även splittra könsroller genom illustrationer.