Suomalaisten mediankäyttäjien käsityksiä ja asenteita väkivallan tekijöistä ja syistä

Abstract

Väkivalta on globaali kansanterveysongelma, joka voi aiheuttaa lukuisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysongelmia yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille ympäri maailmaa. Väkivaltaa ja sen aiheuttamia haittoja voidaan muiden terveysongelmien tapaan kuitenkin estää ja ehkäistä. Tämä tapahtuu vaikuttamalla väkivaltaista käyttäytymistä aiheuttaviin syihin, joista yhdeksi merkittäväksi aiheuttajaksi on tunnistettu häpeän tunteen kokemus. Tämä on merkittävä havainto, sillä väkivallan tekijään voi kohdistua erilaisia häpeää aiheuttavia, eli juuri väkivallan tekemiseen ajavia asenteita.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten mediankäyttäjien käsityksiä ja asenteita väkivallan tekijöihin ja väkivallan syihin liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia käsityksiä väkivallan tekijään ja väkivallan syihin liitetään sekä millaisia asenteita näihin väkivallan käsitettyihin tekijöihin kohdistuu niin väkivallan tekemisen kuin sen taustalla vaikuttavien syidenkin vuoksi. Tutkimus rajattiin käsittelemään julkisilla paikoilla tapahtuvaa fyysistä väkivaltaa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta peräisin olevaa valmiiksi kerättyä kvalitatiivista haastatteluaineistoa: ”Näkemyksiä väkivallasta ja rikostiedon lähteet 2017”. Käytetty aineisto koostui neljän kohderyhmäkeskustelun litteroinneista. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista teema analyysia, aineiston latentteja teemoja analysoiden.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastateltavilla oli erilaisia käsityksiä väkivallan tekijästä ja tämän piiretistä sekä väkivallan syistä. Monet näistä väkivallan tekijään ja sen syihin liittyvistä käsityksistä olivat haastatteluryhmien ja haastateltavien välillä yhteneviä, jolloin niistä muodostettiin tutkimuksen teemoja. Lisäksi tulokset osoittavat, että näihin käsitettyihin väkivallan tekijöihin sekä heihin liittyviin käsitettyihin syihin kohdistui erilaisia asenteita. Nämä asenteet vaihtelivat negatiivisista neutraaleihin ja positiivisiin asenteisiin.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että väkivallan tekijään voi kohdistua niin väkivallan tekijyyteen kuin väkivallan tekijään liittyviin väkivallan syihinkin liittyviä negatiivisia, neutraaleita ja positiivisia asenteita. Näillä asenteilla voi aikaisempien tutkimusten mukaan olla merkittäviä vaikutuksia väkivallan tekijän hyvinvointiin, palveluihin hakeutumiseen ja pääsyyn sekä väkivaltaisen käyttäytymisen jatkumiseen ja sitä kautta koko väkivaltaongelmaan. Väkivallan tekijään kohdistuvat negatiiviset asenteet näyttävätkin muodostavan väkivaltaista käytöstä vahvistavan kierteen. Väkivallan ennaltaehkäisyn näkökulmasta tulevaisuudessa olisi tärkeä tutkia, miten näitä ihmisten negatiivisia asenteita pystyttäisiin muuttamaan ja positiivisia asenteita vahvistamaan sekä millainen vaikutus asennemuutoksella voisi osana väkivaltaongelman ratkaisemista olla.