Seksismi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuja-Kyyny, Roosa (2023)
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264555
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja niihin liittyvästä seksismistä tehtyjä tutkimuksia. Tarkoituksenani on selvittää, mitä tiedettiin seksismin roolista näissä presidentinvaaleissa. Vuoden 2016 vaalit olivat Yhdysvaltain historian ensimmäiset vaalit, jotka käytiin mies- ja naisehdokkaan välillä. Tämä vaikutti siihen, että ensimmäinen ison puolueen naisehdokas kohtasi seksististä kohtelua läpi vaalien, niin medialta kuin äänestäjiltäkin.
Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2017–2020 julkaistuista viidestä tutkielmasta, jotka kaikki käsittelevät seksismin vaikutusta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tulokseen. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada kokonaiskuva jostain asiasta, tässä tapauksessa seksismin mahdollisesta roolista vaalien lopputulokseen. Tutkielman tutkimuskysymys on: Mitä tiedetään seksismin vaikutuksesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tulokseen? Tässä tutkielmassa seksismillä tarkoitetaan ihmisen syrjimistä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
Kaikki viisi tässä kirjallisuuskatsauksessa käsiteltyä tutkimusta tulivat samaan loppupäätelmään siitä, että seksismillä oli vaikutusta äänestyspäätöksiin. Tämän tutkielman tulokset vahvistivat siis oletusta siitä, että seksismi vaikutti merkittävästi vaalien tulokseen. Politiikan saralla kyvykkäämpi ehdokas hävisi vaalit, koska osa äänestäjistä kokee, että nainen ei voi toimia Yhdysvaltain presidenttinä esimerkiksi tunteellisuutensa vuoksi. Tulokset osoittivat myös, että sekä naiset että miehet yhdistävät sanan ”presidentti” yleisemmin mieheen.
Jatkotutkimuksen aiheeksi voisi ajatella samanlaisen tutkimuksen tekemisen Suomen politiikasta. Seksismi näyttää vaikuttavan huomattavasti myös suomalaisessa politiikassa, ottaen esimerkiksi Sanna Marinin hallitusta koskeneet keskustelut sosiaalisessa mediassa.
Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2017–2020 julkaistuista viidestä tutkielmasta, jotka kaikki käsittelevät seksismin vaikutusta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tulokseen. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada kokonaiskuva jostain asiasta, tässä tapauksessa seksismin mahdollisesta roolista vaalien lopputulokseen. Tutkielman tutkimuskysymys on: Mitä tiedetään seksismin vaikutuksesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien tulokseen? Tässä tutkielmassa seksismillä tarkoitetaan ihmisen syrjimistä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
Kaikki viisi tässä kirjallisuuskatsauksessa käsiteltyä tutkimusta tulivat samaan loppupäätelmään siitä, että seksismillä oli vaikutusta äänestyspäätöksiin. Tämän tutkielman tulokset vahvistivat siis oletusta siitä, että seksismi vaikutti merkittävästi vaalien tulokseen. Politiikan saralla kyvykkäämpi ehdokas hävisi vaalit, koska osa äänestäjistä kokee, että nainen ei voi toimia Yhdysvaltain presidenttinä esimerkiksi tunteellisuutensa vuoksi. Tulokset osoittivat myös, että sekä naiset että miehet yhdistävät sanan ”presidentti” yleisemmin mieheen.
Jatkotutkimuksen aiheeksi voisi ajatella samanlaisen tutkimuksen tekemisen Suomen politiikasta. Seksismi näyttää vaikuttavan huomattavasti myös suomalaisessa politiikassa, ottaen esimerkiksi Sanna Marinin hallitusta koskeneet keskustelut sosiaalisessa mediassa.