Muutokset pitkän matematiikan ylioppilaskirjoitusten tehtävissä: Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen ja uudet opetussuunnitelmat
Niemi, Katariina (2023)
2023
Matematiikan maisteriohjelma - Master´s Programme in Mathematics
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264530
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa on aiheena pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tehtävät ja muutokset niissä vuosina 2014–2022. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS) muutos sekä kokeen sähköistyminen on vaikuttanut koetehtäviin. Molemmat muutokset ajoittuivat kevääseen 2019. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä ja aineistona tutkimuksessa toimi pitkän matematiikan ylioppilaskokeiden tehtävät keväiltä 2014–2022. Lisäksi aineistona oli tehtäväkohtaiset pistekeskiarvot ja tehtäviin tulleiden vastausten lukumäärä. Näiden osalta haettiin tutkimuslupaa Ylioppilastutkintolautakunnalta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat uudistettu Bloomin taksonomia sekä lukion opetussuunnitelmien perusteiden 2003 ja 2015 mukaiset lukiokurssit.
Bloomin taksonomian tason 3. soveltaa osuus on ollut yli puolet lähes kaikissa kokeissa ja keväällä 2019 sen osuus nousi vielä aiempaa korkeammalle. Kevään 2022 kokeessa pisteitä sai ensimmäisen kerran vain tason 1. muistaa osaamisella, kun aiemmin taso 2. ymmärtää oli ollut alin, jolla oli mahdollista saada pisteitä. Muiden Bloomin taksonomian tasojen osuudet vaihtelivat melko tasaisesti. A-, B1- ja B2-osiin jakautuneista kokeista havaittiin, että A-osat koostuivat pääosin tasojen 1–3 osaamisesta ja B1- ja B2-osissa tarvittiin myös tasojen 4–6 osaamista. Kevään 2019 jälkeen A-osan tehtävissä on tarvittu hieman vähemmän tason 2. ymmärtää osaamista ja toisaalta myös tason 5. arvioida osaamista tarvittiin keväällä 2022.
Kevään 2019 jälkeen koetehtävissä oli tasaisemmin kaikkien kurssien sisältöä. Kurssien painotukset vaihtelivat kokeissa satunnaisesti sekä ennen kevättä 2019 että sen jälkeen. Joillakin kursseilla vaihtelua painotuksissa oli enemmän ennen kevättä 2019 ja toisilla sen jälkeen. Syventävien kurssien MAA11–MAA13 osuus kokeesta vaihteli enemmän ennen kevättä 2019 ja niiden osuus tasaantui sen jälkeen. Kokeiden A-osa oli aina mahdollista tehdä vain pakollisten kurssien osaamisella ja pääosin myös kokeiden B1- ja B2-osat. Koetehtävissä on myös ollut yhä enemmän usean eri kurssin asioita sisältäviä alakohtia.
Tehtävissä menestymistä tarkasteltiin tehtäväkohtaisilla pistekeskiarvoilla. Koko kokeen tasolla pistekeskiarvojen osuus oli korkein keväiden 2014 ja 2015 kokeissa, jonka jälkeen keväinä 2016–2018 se laski matalammalle tasolle. Kevään 2019 jälkeen se laski vielä hieman matalammalle tasolle, mistä voidaan päätellä, että kokeen vaikeustaso on hieman noussut tarkasteluajan aikana. Parhaan pistekeskiarvon sai lähes kaikissa kokeissa sen ensimmäisestä tehtävästä.
Yksi keskeisimmistä havainnoista oli se, että kevään 2019 jälkeen usean eri kurssin sisältöjä testaavat tehtävät ovat hieman lisääntyneet. Sähköistymisen yhteydessä myös kokeen pisteytys muuttui 6 pisteen tehtävistä 12 pisteen tehtäviin, mikä mahdollisti tehtävän jakamisen yhä useampaan erilliseen alakohtaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi Bloomin alimpien tasojen testaamisen tai ensimmäisten kurssien sisällön kysymisen, kun tehtävän ei tarvitse olla niin laaja.
Bloomin taksonomian tason 3. soveltaa osuus on ollut yli puolet lähes kaikissa kokeissa ja keväällä 2019 sen osuus nousi vielä aiempaa korkeammalle. Kevään 2022 kokeessa pisteitä sai ensimmäisen kerran vain tason 1. muistaa osaamisella, kun aiemmin taso 2. ymmärtää oli ollut alin, jolla oli mahdollista saada pisteitä. Muiden Bloomin taksonomian tasojen osuudet vaihtelivat melko tasaisesti. A-, B1- ja B2-osiin jakautuneista kokeista havaittiin, että A-osat koostuivat pääosin tasojen 1–3 osaamisesta ja B1- ja B2-osissa tarvittiin myös tasojen 4–6 osaamista. Kevään 2019 jälkeen A-osan tehtävissä on tarvittu hieman vähemmän tason 2. ymmärtää osaamista ja toisaalta myös tason 5. arvioida osaamista tarvittiin keväällä 2022.
Kevään 2019 jälkeen koetehtävissä oli tasaisemmin kaikkien kurssien sisältöä. Kurssien painotukset vaihtelivat kokeissa satunnaisesti sekä ennen kevättä 2019 että sen jälkeen. Joillakin kursseilla vaihtelua painotuksissa oli enemmän ennen kevättä 2019 ja toisilla sen jälkeen. Syventävien kurssien MAA11–MAA13 osuus kokeesta vaihteli enemmän ennen kevättä 2019 ja niiden osuus tasaantui sen jälkeen. Kokeiden A-osa oli aina mahdollista tehdä vain pakollisten kurssien osaamisella ja pääosin myös kokeiden B1- ja B2-osat. Koetehtävissä on myös ollut yhä enemmän usean eri kurssin asioita sisältäviä alakohtia.
Tehtävissä menestymistä tarkasteltiin tehtäväkohtaisilla pistekeskiarvoilla. Koko kokeen tasolla pistekeskiarvojen osuus oli korkein keväiden 2014 ja 2015 kokeissa, jonka jälkeen keväinä 2016–2018 se laski matalammalle tasolle. Kevään 2019 jälkeen se laski vielä hieman matalammalle tasolle, mistä voidaan päätellä, että kokeen vaikeustaso on hieman noussut tarkasteluajan aikana. Parhaan pistekeskiarvon sai lähes kaikissa kokeissa sen ensimmäisestä tehtävästä.
Yksi keskeisimmistä havainnoista oli se, että kevään 2019 jälkeen usean eri kurssin sisältöjä testaavat tehtävät ovat hieman lisääntyneet. Sähköistymisen yhteydessä myös kokeen pisteytys muuttui 6 pisteen tehtävistä 12 pisteen tehtäviin, mikä mahdollisti tehtävän jakamisen yhä useampaan erilliseen alakohtaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi Bloomin alimpien tasojen testaamisen tai ensimmäisten kurssien sisällön kysymisen, kun tehtävän ei tarvitse olla niin laaja.