Suuntaviivoja uudistuvaan varhaiskasvatuksen johtamiseen : Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä varhaiskasvatuksen johtamisesta, jaetusta johtajuudesta ja jaetusta pedagogisesta johtamisesta
Jortikka, Maria (2023)
Jortikka, Maria
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254371
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä varhaiskasvatuksen johtamisesta, jaetusta johtajuudesta ja jaetusta pedagogisesta johtamisesta. Tutkimukseen osallistui 14 varhaiskasvatuksen työntekijää, joista viisi oli päiväkodin johtajaa, neljä päiväkodin varajohtajaa ja viisi varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluryhmiä oli kolme ja ne muodostettiin ammattinimikkeiden pohjalta. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin laadullisella, aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen johtaminen tapahtui yhtenäisin rakentein, joita tuki selkeät työnkuvat ja säännölliset palaverikäytännöt. Erilaisten vuorovaikutusta ja dialogia edistävien ratkaisujen koettiin olevan ensisijaisen tärkeitä arvokeskusteluiden ylläpitämisen kannalta. Tutkimustulosten mukaan jaettu johtajuus ja jaettu pedagoginen johtajuus tapahtuivat monissa tasoissa varhaiskasvatuksen kentällä ja ne koettiin koko organisaation yhteiseksi asiaksi. Keskeistä oli, että jokainen omalta osaltaan vastasi niiden toteutumisesta itseään johtaen. Jaetun johtajuuden ja jaetun pedagogisen johtamisen toteutumisen kannalta opettajajohtoisuuden merkitys korostui. Varhaiskasvatuksen opettajien kautta mahdollistui pedagogiikan jalkauttaminen kasvattajatiimien toimintaan. Lisäksi kuulluksi tulemisen tunne ja motivaatio tukivat työn sisältöjen toteuttamista.
Tutkimustulokset vahvistivat käsitystä päiväkodin johtajien moniulotteisesta työnkuvasta. Parijohtamisen malli koettiin toimivaksi johtamisen malliksi. Sen käytön myötä päiväkodin johtajien kokemus työnkuvan pirstaleisuudesta oli vähentynyt. Parijohtamisen malli lisäsi päiväkodin johtajien ja varajohtajien käytössä olevaa aikaa jaettuun johtajuuteen ja jaettuun pedagogiseen johtamiseen. Parijohtajamallilla oli yhteys myös päiväkodin johtajien ja muun henkilöstön kuulluksi tulemisen tunteeseen ja heidän kokemaansa arvostukseen. Tutkimustulosten mukaan päiväkodin johtajat olivat erittäin tyytyväisiä lisättyyn johtamisen resurssiin. Parijohtamisen malli heijastui vastauksissa sekä työn organisoinnin että työyhteisön työhyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat ensiarvoisen tärkeäksi johtamisen näkökulmasta konsultatiivisen tuen ja esihenkilön saavutettavuuden. Lisäksi päätöstenteon läpinäkyvyyttä pidettiin tärkeänä ja sitä, että huomioitaisiin myös varhaiskasvatuksen opettajia erilaisissa lapsiryhmää koskevissa asioissa. Heillä koettiin olevan vahvaa asiantuntijuutta, jota tulisi hyödyntää enemmän. Toimiva varhaiskasvatuksen johtaminen mahdollistaa eri toimijoiden osaamisen tunnistamisen ja vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, jotka tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen johtaminen tapahtui yhtenäisin rakentein, joita tuki selkeät työnkuvat ja säännölliset palaverikäytännöt. Erilaisten vuorovaikutusta ja dialogia edistävien ratkaisujen koettiin olevan ensisijaisen tärkeitä arvokeskusteluiden ylläpitämisen kannalta. Tutkimustulosten mukaan jaettu johtajuus ja jaettu pedagoginen johtajuus tapahtuivat monissa tasoissa varhaiskasvatuksen kentällä ja ne koettiin koko organisaation yhteiseksi asiaksi. Keskeistä oli, että jokainen omalta osaltaan vastasi niiden toteutumisesta itseään johtaen. Jaetun johtajuuden ja jaetun pedagogisen johtamisen toteutumisen kannalta opettajajohtoisuuden merkitys korostui. Varhaiskasvatuksen opettajien kautta mahdollistui pedagogiikan jalkauttaminen kasvattajatiimien toimintaan. Lisäksi kuulluksi tulemisen tunne ja motivaatio tukivat työn sisältöjen toteuttamista.
Tutkimustulokset vahvistivat käsitystä päiväkodin johtajien moniulotteisesta työnkuvasta. Parijohtamisen malli koettiin toimivaksi johtamisen malliksi. Sen käytön myötä päiväkodin johtajien kokemus työnkuvan pirstaleisuudesta oli vähentynyt. Parijohtamisen malli lisäsi päiväkodin johtajien ja varajohtajien käytössä olevaa aikaa jaettuun johtajuuteen ja jaettuun pedagogiseen johtamiseen. Parijohtajamallilla oli yhteys myös päiväkodin johtajien ja muun henkilöstön kuulluksi tulemisen tunteeseen ja heidän kokemaansa arvostukseen. Tutkimustulosten mukaan päiväkodin johtajat olivat erittäin tyytyväisiä lisättyyn johtamisen resurssiin. Parijohtamisen malli heijastui vastauksissa sekä työn organisoinnin että työyhteisön työhyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat ensiarvoisen tärkeäksi johtamisen näkökulmasta konsultatiivisen tuen ja esihenkilön saavutettavuuden. Lisäksi päätöstenteon läpinäkyvyyttä pidettiin tärkeänä ja sitä, että huomioitaisiin myös varhaiskasvatuksen opettajia erilaisissa lapsiryhmää koskevissa asioissa. Heillä koettiin olevan vahvaa asiantuntijuutta, jota tulisi hyödyntää enemmän. Toimiva varhaiskasvatuksen johtaminen mahdollistaa eri toimijoiden osaamisen tunnistamisen ja vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, jotka tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista.