Ympäristöulkoisvaikutukset ja subjektiivinen hyvinvointi: Ilmansaasteiden vaikutukset subjektiiviseen hyvinvointiin

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus ympäristöulkoisvaikutuksilla on ihmisten subjektiiviseen hyvinvointiin ilmansaasteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa pyritään hahmottamaan subjektiivisen hyvinvoinnin avulla, kuinka merkittäviä ympäristöulkoisvaikutuksia ilmansaasteet ovat. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena.

Tutkielmassa taustoitetaan ensin aihetta tarkastelemalla subjektiivisen hyvinvoinnin käsitettä sekä ympäristöulkoisvaikutuksiin liittyvää teoriaa. Tämän jälkeen tehdään katsaus aihetta koskevaan empiiriseen tutkimukseen. Tutkimustuloksia tarkastellaan ilmanlaadun mittaustavan perusteella viidestä eri näkökulmasta. Näkökulmina ovat tyypillisiin ilmansaasteisiin kuuluvat typpi- ja rikkidioksidi sekä pienhiukkaset. Lisäksi näkökulmina ovat ilmanlaatu- ja ilmansaasteindeksi sekä ihmisten subjektiivinen kokemus ilmanlaadusta.

Subjektiivista hyvinvointia on mahdollista käyttää hyödyn arviona. Subjektiivisen hyvinvoinnin avulla voidaan mitata ympäristöulkoisvaikutuksien, kuten ilmansaasteiden, arvoa. Ympäristöulkoisvaikutukset ovat toiminnan tahattomia ja kompensoimattomia sivutuotteita, jotka vaikuttavat ihmisten hyötyyn. Negatiiviset ympäristöulkoisvaikutukset aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia, mutta niitä ei huomioida markkinoilla. Tämän vuoksi ympäristöulkoisvaikutuksien arvoa mitataan vaihtoehtoisilla lähestymistavoilla, kuten subjektiivisen hyvinvoinnin avulla.

Tämän tutkielman keskeinen tulos on, että ilmansaasteilla on pääasiassa negatiivisia vaikutuksia subjektiiviseen hyvinvointiin, mutta vaikutuksien tilastollinen merkitsevyys vaihtelee. Tutkielmassa kuitenkin havaitaan kaikkien edellä mainittujen näkökulmien kohdalla tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tulokset viittaavat siihen, että ilmansaasteiden vaikutukset subjektiiviseen hyvinvointiin voivat olla yksilöllisiä. Tuloksien mukaan ilmansaasteet voivat vaikuttaa voimakkaammin muun muassa pienituloisiin, matalammin koulutettuihin ja ympäristötietoisiin ihmisiin. Lisäksi terveydentilalla havaitaan olevan yhteys vaikutuksen suuruuteen. Tutkielmassa ei pystytä arvioimaan ympäristöulkoisvaikutuksen merkittävyyttä. Tutkielmassa havaitaan, että ilmansaasteiden vaikutuksien tutkimiseen liittyy merkittäviä haasteita, joiden vuoksi vaikutuksien suuruudesta on vaikea saada tarkkaa arviota. Vaikutuksien tutkimista hankaloittaa muun muassa ilmansaasteiden yhteys muihin subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi tutkielmassa huomataan, että empiirinen tutkimus on keskittynyt kehittyneisiin valtioihin.