Suomalaisuuden ilmeneminen viidennen vuosiluokan suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Heino, Amanda (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264526
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisuuden ilmenemistä ja suomalaisuuteen liittyviä puhetapoja suomen kielen ja kirjallisuuden viidennen luokan oppikirjoissa. Lisäksi huomio kiinnittyy monikulttuurisuuteen sekä tasa-arvoon. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisuutta kysymällä: Miten suomalaisuutta esitetään viidennen luokan suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa? Miten monikulttuurisuus näyttäytyy suhteessa suomalaisuuteen näissä oppikirjoissa?
Kyseessä on menetelmältään laadullinen, hermeneuttisella otteella toteutettu tutkimus, jolla pyritään inhimilliseen ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineistona toimii peruskoulun viidennen vuosiluokan suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjat. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jota käytettiin tekstin ja kuvien tulkintaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisuuden konstruktiot esiintyvät oppikirjoissa monin eri tavoin. Tutkimuksen mukaan havaittavissa oli symbolisia kuvauksia suomalaisuudesta, myyttisiä kuvauksia suomalaisuudesta, negatiivisten assosiaatioiden tuottamia kuvauksia suomalaisuudesta, monikulttuurisia kuvauksia suomalaisuudesta sekä suoraan poissulkevia ja toiseuttavia kuvauksia suomalaisuudesta.
Tutkimuksessa ilmeni, kuinka kuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta muodostettiin sekä vahvistettiin myyttisten kuvausten ja kansallisten symbolien avulla. Monikulttuurisuus oli tämän tutkimuksen oppikirjoissa melko vahvasti läsnä, mutta suomalaisessa kontekstissa monikulttuurisuus näyttäytyi osin yksipuolisena, erilaisuutta korostavana ja usein myös stereotypioita vahvistavana.
Tässä tutkimuksessa mielenkiintoinen huomio liittyi siihen, kuinka suomalaisuuden kuvaa tasa-arvosta rakennettiin kaunistelemalla, jolloin tasa-arvo nähtiin Suomessa jo toteutuneena asiana. Näin ollen tasa-arvon paradoksista luonnetta siitä, kuinka tasa-arvoa käytetään myös ihmisryhmien välisten erojen tuottamiseen sekä eriarvoisuuden oikeuttamiseen, ei voitu tunnistaa. Tutkielma osoittaa, ettei ole mitenkään merkityksetöntä, kenen kertomuksia ja tarinoita koulussa luetaan.
Kyseessä on menetelmältään laadullinen, hermeneuttisella otteella toteutettu tutkimus, jolla pyritään inhimilliseen ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineistona toimii peruskoulun viidennen vuosiluokan suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjat. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jota käytettiin tekstin ja kuvien tulkintaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisuuden konstruktiot esiintyvät oppikirjoissa monin eri tavoin. Tutkimuksen mukaan havaittavissa oli symbolisia kuvauksia suomalaisuudesta, myyttisiä kuvauksia suomalaisuudesta, negatiivisten assosiaatioiden tuottamia kuvauksia suomalaisuudesta, monikulttuurisia kuvauksia suomalaisuudesta sekä suoraan poissulkevia ja toiseuttavia kuvauksia suomalaisuudesta.
Tutkimuksessa ilmeni, kuinka kuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta muodostettiin sekä vahvistettiin myyttisten kuvausten ja kansallisten symbolien avulla. Monikulttuurisuus oli tämän tutkimuksen oppikirjoissa melko vahvasti läsnä, mutta suomalaisessa kontekstissa monikulttuurisuus näyttäytyi osin yksipuolisena, erilaisuutta korostavana ja usein myös stereotypioita vahvistavana.
Tässä tutkimuksessa mielenkiintoinen huomio liittyi siihen, kuinka suomalaisuuden kuvaa tasa-arvosta rakennettiin kaunistelemalla, jolloin tasa-arvo nähtiin Suomessa jo toteutuneena asiana. Näin ollen tasa-arvon paradoksista luonnetta siitä, kuinka tasa-arvoa käytetään myös ihmisryhmien välisten erojen tuottamiseen sekä eriarvoisuuden oikeuttamiseen, ei voitu tunnistaa. Tutkielma osoittaa, ettei ole mitenkään merkityksetöntä, kenen kertomuksia ja tarinoita koulussa luetaan.