Miesten marginaalisuus ja maskuliinisuus rap-artisti Hurtan lyriikoissa rakentuvina
Niemelä, Aku (2023)
Niemelä, Aku
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264503
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen miesten maskuliinisuutta, sekä marginaalisuutta suomalaisen rap-artisti Hurtan lyriikoissa. Tutkielman tavoitteena on hahmottaa, miten miesten maskuliinisuus ja marginaalisuus rakentuvat rap-lyriikoissa, sillä miehet muodostavat Suomessa sosiaalityön kontekstissa yhden haastavimmista asiakasryhmistä. Teoreettinen viitekehykseni rakentuu sosiaalityölle ominaiseen marginaalin sekä marginalisaation tutkimukseen, että sukupuolitietoiseen miestutkimukseen, ja tutkielmani sivuaa myös kulttuurintutkimusta. Tutkimusmetodina käytän sosiaalista konstruktionismia, sillä marginaalin ja marginalisaation, sekä sukupuolen ja maskuliinisuuden voidaan katsoa rakentuvan tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Tutkimukseni aineiston muodostaa underground rap-artisti Hurtan 28:n kappaleen sanoitukset, ja varsinaisia aineisto-otteita esitän tutkielmani analyysiosassa 26:sta kappaleesta. Aineistossani artistin vanhin kappale on julkaistu vuonna 2017, ja hän on julkaissut kaksi levyään vuonna 2018 ja 2022. Kappaleet ovat hiljattain julkaistuja, joten niiden voi-daan nähdä rakentavan miesten maskuliinisuutta ja marginaalisuutta nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Kappaleet ovat löydettävissä sekä Spotify, että Youtube palveluista, joten kappaleet ovat julkisesti saatavilla. Kyseessä on laadullinen tutkielma, jonka varsinaisena analyysimenetelmä olen käyttänyt teoriaohjaavaa analyysia ja teemoittelua.
Analyysini tulokset tuovat esiin, että miehet ajautuvat huomaamattaan marginalisaation kierteeseen heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Miesten aikuisuudessa rap-lyriikat rakentavat miesten paikkaa yhteiskunnan marginaalissa, ja he rakentuvat lyriikoissa sosiaalityölle ominaiseksi asiakasryhmäksi. Miehet paikantuvat lyriikoissa mielenterveys ja päihdepalveluihin, lastensuojelun palveluihin ja he ovat kokeneet myös asunnottomuutta. Lisäksi miehet paikantuvat lyriikoissa lähiön kaduille, pubeihin ja ostoskeskuksiin. Julkisella päihteidenkäytöllä, rikoksia tekemällä ja käyttämällä väkivaltaa miehet toteuttavat ja ylläpitävät omaa mieheyttään ja maskuliinisuuttaan. Edellä olevien tekijöiden vuoksi miesten identiteetit rakentuvat lyriikoissa toisina, leimattuina identiteetteinä. Miehet tuottavat lyriikoissaan vastapuhetta leimatuille identiteeteille, yhteiskunnan keskuksen elintavoille, hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sen palveluja, ja viranomaisten toimintaa kohtaan. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että lyriikat vahvistavat sosiaali-työssä tunnettuja negatiivisia stereotypioita miesasiakkaiden maskuliinisuudesta ja miehuudesta, mikä voi naisenemmistöisellä alalla käytännön työssä vaikuttaa miesasiakkaan asemaan heikentävästi.
Tutkimukseni aineiston muodostaa underground rap-artisti Hurtan 28:n kappaleen sanoitukset, ja varsinaisia aineisto-otteita esitän tutkielmani analyysiosassa 26:sta kappaleesta. Aineistossani artistin vanhin kappale on julkaistu vuonna 2017, ja hän on julkaissut kaksi levyään vuonna 2018 ja 2022. Kappaleet ovat hiljattain julkaistuja, joten niiden voi-daan nähdä rakentavan miesten maskuliinisuutta ja marginaalisuutta nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Kappaleet ovat löydettävissä sekä Spotify, että Youtube palveluista, joten kappaleet ovat julkisesti saatavilla. Kyseessä on laadullinen tutkielma, jonka varsinaisena analyysimenetelmä olen käyttänyt teoriaohjaavaa analyysia ja teemoittelua.
Analyysini tulokset tuovat esiin, että miehet ajautuvat huomaamattaan marginalisaation kierteeseen heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Miesten aikuisuudessa rap-lyriikat rakentavat miesten paikkaa yhteiskunnan marginaalissa, ja he rakentuvat lyriikoissa sosiaalityölle ominaiseksi asiakasryhmäksi. Miehet paikantuvat lyriikoissa mielenterveys ja päihdepalveluihin, lastensuojelun palveluihin ja he ovat kokeneet myös asunnottomuutta. Lisäksi miehet paikantuvat lyriikoissa lähiön kaduille, pubeihin ja ostoskeskuksiin. Julkisella päihteidenkäytöllä, rikoksia tekemällä ja käyttämällä väkivaltaa miehet toteuttavat ja ylläpitävät omaa mieheyttään ja maskuliinisuuttaan. Edellä olevien tekijöiden vuoksi miesten identiteetit rakentuvat lyriikoissa toisina, leimattuina identiteetteinä. Miehet tuottavat lyriikoissaan vastapuhetta leimatuille identiteeteille, yhteiskunnan keskuksen elintavoille, hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sen palveluja, ja viranomaisten toimintaa kohtaan. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että lyriikat vahvistavat sosiaali-työssä tunnettuja negatiivisia stereotypioita miesasiakkaiden maskuliinisuudesta ja miehuudesta, mikä voi naisenemmistöisellä alalla käytännön työssä vaikuttaa miesasiakkaan asemaan heikentävästi.