Uusperheiden palvelua kehittämässä Pirkanmaalla: StepApp-intervention implementointi ammattilaisten näkökulmasta
Holopainen, Jutta (2023)
Holopainen, Jutta
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264479
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee uusperheitä tukevan StepApp-intervention käyttöönottoa Pirkanmaalla viiden kunnan alueella syksyn 2020 - kevään 2021 aikana. Tutkimustehtävänä tutkielmassa on selvittää miten sosiaali-, terveys – ja kasvatusalan ammattilaiset kokevat organisaation valmiudet intervention vastaanottamiseen, sekä miten soveltuvana ammattilaiset kokevat uuden intervention.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Uusperheiden Liitto ry:n kanssa. Tutkimus on monimenetelmäinen tutkimus, jossa on käytetty puolistrukturoituja kyselyitä sekä avoimia kysymyksiä selvittämään työntekijöiden kokemuksia implementoinnista. Aineistoa kerättiin ensimmäisessä vaiheessa CFIR -mittaria käyttäen ja toisessa vaiheessa AIM, IAM ja FIM -mittareita käyttäen. Ensimmäisessä mittarissa menetelmän pääalueita on viisi, jotka vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin ja nämä alueet vaikuttavat käyttöönoton tehokkuuteen. Vastauksia tutkimuskyselyn ensimmäisessä vaiheessa vastaanotettiin 30. Toisella tutkimuskyselyllä tutkittiin uuden intervention (StepApp -valmennus) hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toteutettavuutta. Kyselyyn vastaajia oli lopulta vain 12. Tällä kyselyllä on tarkoitus selvittää, millaisia asenteita ammattilaisilla on ja onko interventio tarkoituksenmukainen ja soveltuva käytettäväksi. Pieneksi jäänyt aineisto analysoitiin tilastollisesti taulukoiden ja laadullisin menetelmin teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen mukaan organisaation sisällä on hyviä valmiuksia intervention vastaanottoon. Niitä ovat työntekijöiden motivaatio, halu ja usko muutokseen sekä ratkaisukeskeisyys. Tutkimuksen mukaan myös organisaatioissa kollegat kannustavat toisiaan ideoiden jakamisessa eli ilmapiirin voisi usein ajatella olevan rohkaiseva ja innovatiivinen. Organisaation heikommiksi valmiuksiksi tutkimuksessa ilmeni suuri työtaakka, jatkuva kiire sekä resurssivaje. Johdon tuki tulisi olla aktiivisempaa, jotta työntekijät kokisivat selkeästi saavansa tukea ja kannustusta työssä. Vastaajat eivät kokeneet heillä olevan aikaa ja tilaa keskustelulle muutoksia koskien, myöskään johdon ei aktiivisesti nähty edistävän miellyttävän työpaikan statusta.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa kaikki vastaajat olivat osallistuneet StepApp-valmentajakoulutukseen (StepApp-valmentajakoulutuksen käyneet voivat vetää StepApp-valmennuksia), ja vastasivat kokemuksensa pohjalta siihen, kuinka käyttöönotettava tämä uusi interventio on. Intervention hyväksyttävyyden, soveltuvuuden ja käytettävyyden arviointi sai jokaiselta osa-alueelta korkeat pisteet ja näin ollen kyseinen valmennus tavoittaa merkityksellisyyden uusperheiden kanssa käytettäessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että implementointi vaatii onnistuakseen sitoutumista, ja sekä johdon, että työntekijöiden halua viedä uusia menetelmiä oikeasti käytäntöön. Organisaatioissa on omat haasteensa, jotka jarruttavat onnistunutta käyttöönottoa. Niitä ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla resurssipula, jatkuva kiire työssä sekä osin puuttuva johdon tuki. Kuitenkin tutkittavilla alueilla on nähtävissä myös hyviä valmiuksia uusien menetelmien käyttöönottoon. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työntekijät kokevat innostuneisuutta ja muutoshalukkuutta. He ovat myös valmiita panostuksiin työn onnistumiseksi ja kehittämiseksi.
Suomen Uusperheiden Liitolle jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia StepApp-intervention käyttökokemuksia työntekijöiden näkökulmasta. Kiinnostavaa olisi myös kuulla uusperheiden lasten ja nuorten kokemuksista sovelluksen digitaalisuudesta ja pelillisyydestä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Uusperheiden Liitto ry:n kanssa. Tutkimus on monimenetelmäinen tutkimus, jossa on käytetty puolistrukturoituja kyselyitä sekä avoimia kysymyksiä selvittämään työntekijöiden kokemuksia implementoinnista. Aineistoa kerättiin ensimmäisessä vaiheessa CFIR -mittaria käyttäen ja toisessa vaiheessa AIM, IAM ja FIM -mittareita käyttäen. Ensimmäisessä mittarissa menetelmän pääalueita on viisi, jotka vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin ja nämä alueet vaikuttavat käyttöönoton tehokkuuteen. Vastauksia tutkimuskyselyn ensimmäisessä vaiheessa vastaanotettiin 30. Toisella tutkimuskyselyllä tutkittiin uuden intervention (StepApp -valmennus) hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toteutettavuutta. Kyselyyn vastaajia oli lopulta vain 12. Tällä kyselyllä on tarkoitus selvittää, millaisia asenteita ammattilaisilla on ja onko interventio tarkoituksenmukainen ja soveltuva käytettäväksi. Pieneksi jäänyt aineisto analysoitiin tilastollisesti taulukoiden ja laadullisin menetelmin teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen mukaan organisaation sisällä on hyviä valmiuksia intervention vastaanottoon. Niitä ovat työntekijöiden motivaatio, halu ja usko muutokseen sekä ratkaisukeskeisyys. Tutkimuksen mukaan myös organisaatioissa kollegat kannustavat toisiaan ideoiden jakamisessa eli ilmapiirin voisi usein ajatella olevan rohkaiseva ja innovatiivinen. Organisaation heikommiksi valmiuksiksi tutkimuksessa ilmeni suuri työtaakka, jatkuva kiire sekä resurssivaje. Johdon tuki tulisi olla aktiivisempaa, jotta työntekijät kokisivat selkeästi saavansa tukea ja kannustusta työssä. Vastaajat eivät kokeneet heillä olevan aikaa ja tilaa keskustelulle muutoksia koskien, myöskään johdon ei aktiivisesti nähty edistävän miellyttävän työpaikan statusta.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa kaikki vastaajat olivat osallistuneet StepApp-valmentajakoulutukseen (StepApp-valmentajakoulutuksen käyneet voivat vetää StepApp-valmennuksia), ja vastasivat kokemuksensa pohjalta siihen, kuinka käyttöönotettava tämä uusi interventio on. Intervention hyväksyttävyyden, soveltuvuuden ja käytettävyyden arviointi sai jokaiselta osa-alueelta korkeat pisteet ja näin ollen kyseinen valmennus tavoittaa merkityksellisyyden uusperheiden kanssa käytettäessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että implementointi vaatii onnistuakseen sitoutumista, ja sekä johdon, että työntekijöiden halua viedä uusia menetelmiä oikeasti käytäntöön. Organisaatioissa on omat haasteensa, jotka jarruttavat onnistunutta käyttöönottoa. Niitä ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla resurssipula, jatkuva kiire työssä sekä osin puuttuva johdon tuki. Kuitenkin tutkittavilla alueilla on nähtävissä myös hyviä valmiuksia uusien menetelmien käyttöönottoon. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työntekijät kokevat innostuneisuutta ja muutoshalukkuutta. He ovat myös valmiita panostuksiin työn onnistumiseksi ja kehittämiseksi.
Suomen Uusperheiden Liitolle jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia StepApp-intervention käyttökokemuksia työntekijöiden näkökulmasta. Kiinnostavaa olisi myös kuulla uusperheiden lasten ja nuorten kokemuksista sovelluksen digitaalisuudesta ja pelillisyydestä.