"Mä oon ruokailussa semmonen nauttija": Lasten kokemuksia varhaiskasvatuksen ruokailutilanteista
Eskola, Tytti; Huhtala, Tatriina (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264477
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia lapsilla on varhaiskasvatuksen ruokailutilanteista. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lasten osallisuuden toteutumista ruokailutilanteissa. Ruokailutilanteet muodostavat merkittävän osan lasten päivästä varhaiskasvatuksessa, jolloin ei ole yhdentekevää, miten nämä tilanteet rakentuvat ja kuinka lapset ne kokevat. Nämä varhaislapsuuden kokemukset voivat vaikuttaa ruokasuhteeseen läpi elämän. Lasten osallisuus puolestaan on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä toimintaperiaatteista, jolloin sen toteutumisen tarkastelu ruokailutilanteissa on merkittävää.
Tutkimuksen teoriapohjassa perehdyttiin varhaiskasvatuksen ruokailutilanteisiin ja niitä ohjaaviin tekijöihin. Lisäksi teoriapohjassa syvennyttiin lasten osallisuuteen sekä ruokasuhteen kehittymiseen. Tutkimusaineisto kerättiin lasten ryhmähaastatteluilla sekä havainnoimalla varhaiskasvatusryhmän ruokailutilanteita. Aineistonkeruu toteutettiin erään tamperelaisen varhaiskasvatusyksikön ryhmässä tammikuussa 2023. Tutkimukseen osallistui 19 lasta ja neljä kasvattajaa, joista yhdeksän lasta osallistui ryhmähaastatteluihin. Haastatteluissa hyödynnettiin lasten kerronnan ja muistin tukena ennalta otettuja valokuvia ryhmän ruokailutilanteista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan lasten kokemukset painottuivat erilaisiin ruokailutilanteita koskeviin sääntöihin, jotka liittyivät syömiseen, ruokailutapoihin, maistamiseen sekä juomiseen. Lisäksi lasten kokemuksista ilmeni, että varhaiskasvatuksessa tarjottavat ruoat ja juomat ovat pääosin mieluisia. Lasten kokemuksissa korostuivat myös ruokailutilanteen loppupuolelle sijoittuvat toiminnot, joissa lapset toimivat itsenäisesti. Lasten osallisuuteen liittyen ruokailutilanteissa oli havaittavissa sekä osallisuutta tukevia että estäviä tekijöitä. Osallisuutta tuki lasten mahdollisuus toimia itsenäisesti joissain tilanteissa sekä mahdollisuus vaikuttaa annoskokoon. Osallisuutta estävät tekijät painottuivat pitkälti aikuisten toimintaan aikuisten tehdessä asioita lasten puolesta.
Tutkimuksen teoriapohjassa perehdyttiin varhaiskasvatuksen ruokailutilanteisiin ja niitä ohjaaviin tekijöihin. Lisäksi teoriapohjassa syvennyttiin lasten osallisuuteen sekä ruokasuhteen kehittymiseen. Tutkimusaineisto kerättiin lasten ryhmähaastatteluilla sekä havainnoimalla varhaiskasvatusryhmän ruokailutilanteita. Aineistonkeruu toteutettiin erään tamperelaisen varhaiskasvatusyksikön ryhmässä tammikuussa 2023. Tutkimukseen osallistui 19 lasta ja neljä kasvattajaa, joista yhdeksän lasta osallistui ryhmähaastatteluihin. Haastatteluissa hyödynnettiin lasten kerronnan ja muistin tukena ennalta otettuja valokuvia ryhmän ruokailutilanteista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan lasten kokemukset painottuivat erilaisiin ruokailutilanteita koskeviin sääntöihin, jotka liittyivät syömiseen, ruokailutapoihin, maistamiseen sekä juomiseen. Lisäksi lasten kokemuksista ilmeni, että varhaiskasvatuksessa tarjottavat ruoat ja juomat ovat pääosin mieluisia. Lasten kokemuksissa korostuivat myös ruokailutilanteen loppupuolelle sijoittuvat toiminnot, joissa lapset toimivat itsenäisesti. Lasten osallisuuteen liittyen ruokailutilanteissa oli havaittavissa sekä osallisuutta tukevia että estäviä tekijöitä. Osallisuutta tuki lasten mahdollisuus toimia itsenäisesti joissain tilanteissa sekä mahdollisuus vaikuttaa annoskokoon. Osallisuutta estävät tekijät painottuivat pitkälti aikuisten toimintaan aikuisten tehdessä asioita lasten puolesta.