"Haluaisin kyllä mutten pysty": Selektiivinen mutismi osana varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa osallistumista ja kommunikointia
Juselius, Henna-Riina (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254428
Tiivistelmä
Selektiivinen mutismi eli valikoiva puhumattomuus tarkoittaa lapsuudessa kehittyvää harvinaista ahdistushäiriötä, jossa lapsi jättää tietoisesti puhumatta sosiaalisissa tilanteissa. Lapsi pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton ja kaikin keinoin kääntämättä huomiotaan itseensä. Näillä keinoilla selektiivisesti mutistinen lapsi pyrkii rauhoittamaan omaa mieltään ja oloaan sosiaalisissa tilanteissa. Selektiivistä mutismia on havaittu olevan tytöillä kaksi kertaa poikia enemmän ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla jopa neljä kertaa enemmän kuin pojilla. Selektiiviseen mutismiin ei ole kuitenkaan mitään yhtä ainoaa syytä, eikä voida sanoa myöskään sen alkaneen jostain yhdestä tietystä elämän tapahtumasta.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ja kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia selektiivisestä mutismista varhaiskasvatuksessa. Tutkimus on metodologialtaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusta varten laadittiin puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake Microsoft Office 365 forms-ohjelmalla. Kysely suunnattiin varhaiskasvatuksen opettajille ja varhaiskasvatuksen erityisopettajille, koska he vastaavat kehityksen sekä oppimisen tuen suunnittelusta ja prosesseista varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyymisti. Tutkimuksen aineisto koostuu 47 osallistujan vastauksesta. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä luokittelun keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat selektiivisesti mutistisen lapsen kommunikoinnin ja osallistumisen tukemisen osittain vaikeaksi, koska lapsen kanssa ei ole helppoa välttämättä päästä kontaktiin. Selektiivisesti mutistisen lapsen kommunikointiin ja osallistumiseen helpotusta tuovat monet varhaiskasvatusten opettajien ja erityisopettajien käyttämät tuen keinot kuten kuvat, tukiviittomat ja pikapiirtäminen. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat kaipaisivat enemmän moniammatillista tukea selektiivisesti mutistisen lapsen kanssa toimimiseen.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ja kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia selektiivisestä mutismista varhaiskasvatuksessa. Tutkimus on metodologialtaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusta varten laadittiin puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake Microsoft Office 365 forms-ohjelmalla. Kysely suunnattiin varhaiskasvatuksen opettajille ja varhaiskasvatuksen erityisopettajille, koska he vastaavat kehityksen sekä oppimisen tuen suunnittelusta ja prosesseista varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastaaminen tapahtui anonyymisti. Tutkimuksen aineisto koostuu 47 osallistujan vastauksesta. Aineiston analyysi tapahtui aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä luokittelun keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat selektiivisesti mutistisen lapsen kommunikoinnin ja osallistumisen tukemisen osittain vaikeaksi, koska lapsen kanssa ei ole helppoa välttämättä päästä kontaktiin. Selektiivisesti mutistisen lapsen kommunikointiin ja osallistumiseen helpotusta tuovat monet varhaiskasvatusten opettajien ja erityisopettajien käyttämät tuen keinot kuten kuvat, tukiviittomat ja pikapiirtäminen. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat kaipaisivat enemmän moniammatillista tukea selektiivisesti mutistisen lapsen kanssa toimimiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]