Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemukset: Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma
Ruuska, Ilona (2023)
Ruuska, Ilona
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254393
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdyn terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjäkokemuksiin sähköisistä potilastietojärjestelmistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Lisäksi tarkastelen sitä miten sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia voisi kehittää terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkökulmasta. Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia on tutkittu esimerkiksi potilaiden näkökulmasta. Suomessa on usein tehty käyttöönottovaiheen tapauskohtaisia tutkimuksia. Myös kansainvälisiä vertailuja on tehty jossakin määrin. Tutkimuksessani vertailen ammattilaisten käyttäjäkokemuksia Suomessa ja ulkomailla sekä tarkastelen mitä etuja ja puutteita Suomessa käytettävissä potilastietojärjestelmissä on havaittu. Lisäksi perehdyn siihen mitä Suomessa voitaisiin oppia ulkomailla käytettävistä potilastietojärjestelmistä ja minkälaisia kehitysideoita terveydenhuollon ammattilaiset tarjosivat koskien tietojärjestelmien tulevaisuutta.
Tutkimusmenetelmäni oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyrin tarjoamaan laajan yleiskatsauksen sähköisiin potilastietojärjestelmiin ja tiivistämään eri terveydenhuoltosektorien ammattilaisten käyttäjäkokemuksia. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus soveltui erityisen hyvin tutkimusmenetelmäksi potilastietojärjestelmien hajanaisen ja pirstaleisen verkoston vuoksi. Tein hakuja kolmeen eri tietokantaan, jotka olivat Emerald, ProQuest ja Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Arvioinnin ja rajauksen jälkeen tutkimusaineisto koostui yhdestätoista tutkimuksesta, jotka oli julkaistu vuoden 2010 jälkeen.
Tutkimustuloksissa korostuivat lääkärien ja sairaanhoitajien väliset erot heidän käyttötarpeidensa suhteen. Kansainvälisiä kokemuksia tarkastellessa korostuivat käyttöönottovaiheeseen vaikuttavat tekijät ja miten onnistunut käyttöönotto indikoi todennäköisesti suurempaa käyttäjätyytyväisyyttä. Tuloksissa korostuivat ajankäytön jakautumisen merkitys, koulutuksen puutteet sekä tiedon jakamisen ongelmat yli organisaatio- ja sektorirajojen. Toisaalta rakenteinen kirjaaminen, potilastiedon saatavuus, mobiilikirjaaminen ja termistön selkeys koettiin hoitotyötä helpottavina ominaisuuksina. Kehitystyössä havaittiinkin tarvetta nopeille kommunikointiyhteyksille eri sidosryhmien osallistamisen mahdollistamiseksi. Myös mittatilaustyönä tehdyt potilastietojärjestelmät voivat potentiaalisesti auttaa kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjäkokemuksia.
Tutkimusmenetelmäni oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyrin tarjoamaan laajan yleiskatsauksen sähköisiin potilastietojärjestelmiin ja tiivistämään eri terveydenhuoltosektorien ammattilaisten käyttäjäkokemuksia. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus soveltui erityisen hyvin tutkimusmenetelmäksi potilastietojärjestelmien hajanaisen ja pirstaleisen verkoston vuoksi. Tein hakuja kolmeen eri tietokantaan, jotka olivat Emerald, ProQuest ja Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Arvioinnin ja rajauksen jälkeen tutkimusaineisto koostui yhdestätoista tutkimuksesta, jotka oli julkaistu vuoden 2010 jälkeen.
Tutkimustuloksissa korostuivat lääkärien ja sairaanhoitajien väliset erot heidän käyttötarpeidensa suhteen. Kansainvälisiä kokemuksia tarkastellessa korostuivat käyttöönottovaiheeseen vaikuttavat tekijät ja miten onnistunut käyttöönotto indikoi todennäköisesti suurempaa käyttäjätyytyväisyyttä. Tuloksissa korostuivat ajankäytön jakautumisen merkitys, koulutuksen puutteet sekä tiedon jakamisen ongelmat yli organisaatio- ja sektorirajojen. Toisaalta rakenteinen kirjaaminen, potilastiedon saatavuus, mobiilikirjaaminen ja termistön selkeys koettiin hoitotyötä helpottavina ominaisuuksina. Kehitystyössä havaittiinkin tarvetta nopeille kommunikointiyhteyksille eri sidosryhmien osallistamisen mahdollistamiseksi. Myös mittatilaustyönä tehdyt potilastietojärjestelmät voivat potentiaalisesti auttaa kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjäkokemuksia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]