Valtionhallinnon projektin riskienhallinta: Case yritysten määräaikainen kustannustuki

Abstract

Riskienhallinnan kirjallisuus on kehittynyt yrityksen kontekstissa, mutta samaa teoriaa sovelletaan myös valtionhallinnossa. Valtionhallinnon riskienhallinnan kehittäminen ja yhtenäistäminen ovat olleet viime vuosina selkeä tahtotila, ja riskienhallinnan merkitys on korostunut entisestään pandemian myötä. Riskienhallintaan velvoittavat muun muassa talousarviolaki sekä talousarvioasetus. Riskienhallinnan tueksi on viime vuosina laadittu kasvava määrä suosituksia ja ohjeistuksia. Valtionhallinnossa ei kuitenkaan ole yhteistä konserniriskienhallintaa, vaan valtionhallinnon organisaatiot vastaavat itse riskienhallintansa järjestämisestä.

COVID19-pandemian vaikutukset heijastelivat voimakkaasti yritystoimintaan ja yritysten tilannetta helpottamaan kehitettiin erilaisia yritystukia. Yksi näistä tukimuodoista oli Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki. Kustannustukiprojekti tuli Valtiokonttorin hoidettavaksi tärkeänä tehtävänä ja nopealla aikataululla. Kustannustuki oli Valtiokonttorille uusi, ylimääräinen ja haastava projekti. Se toi samalla Valtiokonttorille haasteen uudenlaisen kustannustukiprojektin riskienhallinnan järjestämisestä.

Tutkimuksen kohteena on valtionhallinnon projektien riskienhallinta, jota tapaus Valtiokonttorin kustannustukiprojekti ilmentää. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten Valtiokonttorin kustannustukiprojektin riskienhallinta järjestettiin ja voitaisiinko poikkeuksellisen projektin riskienhallinnasta löytää yleistettäviä elementtejä muihin valtionhallinnon projekteihin. Aihetta pohjustettiin selvittämällä, miten valtionhallinnon riskienhallinta on järjestetty ja miten valtionhallinnon riskienhallinta eroaa yritysten riskienhallinnasta.

Tutkimustulosten perusteella valtionhallinnon riskienhallinta eroaa yrityksen riskienhallinnasta organisaatioiden monimuotoisuudessa, riskienhallinnan yhtenäisyydessä, toiminnan luonteessa ja riskienhallinnan rahallisen arvon mitattavuudessa. Kustannustukiprojektin riskienhallinta oli tutkimuksen perusteella tiivistä, nopeatempoista ja sitä leimasi kiire sekä epävarmuustekijöiden suuri määrä. Kustannustukiprojektin riskienhallinnassa painottui riskienhallinnan integroiminen kaikkiin projektin osa-alueisiin, yhteinen vastuu sekä yhteistyö. Projektin riskienhallinnasta ehdotetaan laajemmin sovellettavaksi muihin valtionhallinnon projekteihin neljää tekijää. Nämä tutkimusaineiston perusteella kootut neljä tekijää ovat: valmistelun vastuualueiden toimintamalli, hallinnonalarajat ylittänyt yhteistyö, riskien nopean käsittelyn mahdollistaminen sekä aktiivinen riskienhallintakeskustelu ja viestintä.