Tähtipeiton matka Nepaliin ja takaisin : Suomen eteläaasialaisten kokemuksia äitiyspakkauksesta ja perhe-elämän rakentamisesta Suomessa
Remes, Maiju (2023)
Remes, Maiju
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304254334
Tiivistelmä
Tämän etnografian tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Suomessa asuvilla eteläaasialaisilla on äitiyspakkauksesta ja perhe-elämän rakentamisesta Suomessa. Suomalainen ylpeydenaihe äitiyspakkaus on edelleen melko vähän tutkittu etenkin etnisten vähemmistöjen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Tanja Vahtikarin johtaman ja Koneen Säätiön rahoittaman Äitiyspakkaus tunne-esineenä -tutkimushankkeen kanssa.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat aiempi tutkimus äitiyspakkauksen historiasta, sisällöstä ja merkityksestä sekä vanhemmuudesta, perheestä ja terveydestä eteläaasialaisessa kontekstissa. Tutkimusaineisto rakentui viiden Nepalista, Intiasta tai Bangladeshista 4–13 vuotta sitten Suomeen muuttaneen äidin etnografisista haastatteluista sekä viiden viikon kenttätyöjaksosta Nepalissa syksyllä 2022. Aineiston etnografinen analyysi jakautuu kolmeen luokkaan: äitiyspakkauskokemukset, tavat ja traditiot sekä vanhempien jaksaminen. Muistot äitiyspakkauksesta ja lempituotteista sekä syyt sen ottamiseen tuovat esiin naisten pakkaukselle antaman merkityksen. Tavat ja traditiot -luokassa kuvataan sitä, miten perheissä on neuvoteltu erilaisten ohjeiden ja tapojen välillä syömisestä ja nukkumisesta, sairaudesta ja terveydestä sekä pahasta silmästä. Viimeisessä luokassa kuvataan vanhempien tunnetta yksin jäämisestä ja yksin pärjäämisestä vanhempana sekä tukiverkostojen puutetta ja isovanhempien merkitystä jaksamiselle.
Tutkielmassa ilmenee, että äitiyspakkaus on lisännyt naisten kuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Äitiyspakkaus nähtiin esimerkiksi valtion antamana vastalahjana verojen maksusta ja samanlaisten vaatteiden näkeminen leikkipuistoissa muiden lasten päällä on tuonut yhdenvertaisuuden tunnetta. Tavoista ja traditioista käytiin perheissä paljon neuvottelua – esimerkiksi syömiseen saatiin monenlaisia ristiriitaisia ohjeita Suomesta ja kotimaasta. Tutkielmassa havaittiin, että äitien kokemukset perhe-elämästä ovat vahvasti sidoksissa perhemallin nopeaan muutokseen laajennetusta perheestä ydinperheeseen Suomeen muuton myötä. Tämä nosti esiin myös ristiriidan, että perheiden rakentaessa modernia ydinperhemallia he kuitenkin kaipaavat laajennetun perheen tukea. Vanhemmat kokivat jäävänsä perhearjessaan yksin kaivaten tukea ja apua, joita ei koettu olevan riittävästi tarjolla.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat aiempi tutkimus äitiyspakkauksen historiasta, sisällöstä ja merkityksestä sekä vanhemmuudesta, perheestä ja terveydestä eteläaasialaisessa kontekstissa. Tutkimusaineisto rakentui viiden Nepalista, Intiasta tai Bangladeshista 4–13 vuotta sitten Suomeen muuttaneen äidin etnografisista haastatteluista sekä viiden viikon kenttätyöjaksosta Nepalissa syksyllä 2022. Aineiston etnografinen analyysi jakautuu kolmeen luokkaan: äitiyspakkauskokemukset, tavat ja traditiot sekä vanhempien jaksaminen. Muistot äitiyspakkauksesta ja lempituotteista sekä syyt sen ottamiseen tuovat esiin naisten pakkaukselle antaman merkityksen. Tavat ja traditiot -luokassa kuvataan sitä, miten perheissä on neuvoteltu erilaisten ohjeiden ja tapojen välillä syömisestä ja nukkumisesta, sairaudesta ja terveydestä sekä pahasta silmästä. Viimeisessä luokassa kuvataan vanhempien tunnetta yksin jäämisestä ja yksin pärjäämisestä vanhempana sekä tukiverkostojen puutetta ja isovanhempien merkitystä jaksamiselle.
Tutkielmassa ilmenee, että äitiyspakkaus on lisännyt naisten kuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Äitiyspakkaus nähtiin esimerkiksi valtion antamana vastalahjana verojen maksusta ja samanlaisten vaatteiden näkeminen leikkipuistoissa muiden lasten päällä on tuonut yhdenvertaisuuden tunnetta. Tavoista ja traditioista käytiin perheissä paljon neuvottelua – esimerkiksi syömiseen saatiin monenlaisia ristiriitaisia ohjeita Suomesta ja kotimaasta. Tutkielmassa havaittiin, että äitien kokemukset perhe-elämästä ovat vahvasti sidoksissa perhemallin nopeaan muutokseen laajennetusta perheestä ydinperheeseen Suomeen muuton myötä. Tämä nosti esiin myös ristiriidan, että perheiden rakentaessa modernia ydinperhemallia he kuitenkin kaipaavat laajennetun perheen tukea. Vanhemmat kokivat jäävänsä perhearjessaan yksin kaivaten tukea ja apua, joita ei koettu olevan riittävästi tarjolla.