Alkoholiperheiden lasten tuen tarpeen havaitseminen varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus 2010-luvun sekä sen jälkeisistä tutkimuksista
Pelkonen, Anni (2023)
Pelkonen, Anni
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244272
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä alkoholiperheestä tulevien lasten tuen tarpeen tunnistamisesta on kirjoitettu 2010-luvulla ja sen jälkeen suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää konkreettisia merkkejä, joista varhaiskasvatuksen henkilökunnan on mahdollista tunnistaa alkoholiperheestä tulevan lapsen tuen tarve.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena seitsemän tutkimusaineistoksi valikoituneen lähteen pohjalta. Aineistoon valikoitui kasvatustieteellisen kirjallisuuden lisäksi lähteitä hoitotieteestä, sosiaalitieteistä ja yhteiskuntatieteistä, koska näillä aloilla alkoholiperheiden lasten tilannetta on tutkittu kasvatustieteitä enemmän. Tässä tutkimuksessa koko aineistoa tarkasteltiin kuitenkin varhaiskasvatuksen viitekehyksessä.
Vanhemman alkoholin ongelmakäytöstä johtuvat lasten kokemat ongelmat ja haitat voidaan jakaa karkeasti fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kaikilta kolmelta osa-alueilta voidaan löytää konkreettisia merkkejä alkoholiperheestä tulevan lapsen tuen tarpeen tunnistamiseksi.
Fyysiset kaltoinkohtelun merkit ovat lapsessa usein havaittavissa esimerkiksi ihovammoina, luunmurtumina, mustelmina, pään vammoina, huonona hygieniana sekä aliravitsemuksena. Lapsen jatkuva sairastelu voi myös olla merkki siitä, että lapsi saattaa elää alkoholiperheessä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan kannattaisi myös kiinnittää lapseen erityistä huomiota, jos lapsi on jatkuvasti tai tiettyinä jaksoina väsynyt tai masentunut tai huolehtii esimerkiksi liikaa sisaruksistaan tai vanhemmastaan. Erilaiset tunnetaakat, pelko, psykosomaattiset oireet, kuten vatsakipu tai päänsärky ovat myös tällaisia merkkejä, samoin oppimisvaikeudet. Alkoholiperheen lapselle melko tyypillinen tapa toimia on vetäytyminen jonkin roolin taakse. Rooleja voivat olla esimerkiksi vastuunkantaja, syntipukki, näkymätön lapsi tai hassuttelija. Usein roolin ylläpitäminen on kuluttavaa ja vie lapsen huomion pois todellisesta ongelmasta, jolloin lapsi piilottaa roolinsa alle todelliset tunteensa, turvattomuutensa ja hätänsä.
Koko lapsen kasvuyhteisö vaikuttaa lapsen elämään ja haasteista selviytymiseen. Varhaiskasvatuksessa onkin tärkeää havaita vaikeissa oloissa kasvavan lapsen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tuki mahdollistuisi. Konkreettiset merkit auttavat varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tuen tarpeen havaitsemisessa.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena seitsemän tutkimusaineistoksi valikoituneen lähteen pohjalta. Aineistoon valikoitui kasvatustieteellisen kirjallisuuden lisäksi lähteitä hoitotieteestä, sosiaalitieteistä ja yhteiskuntatieteistä, koska näillä aloilla alkoholiperheiden lasten tilannetta on tutkittu kasvatustieteitä enemmän. Tässä tutkimuksessa koko aineistoa tarkasteltiin kuitenkin varhaiskasvatuksen viitekehyksessä.
Vanhemman alkoholin ongelmakäytöstä johtuvat lasten kokemat ongelmat ja haitat voidaan jakaa karkeasti fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kaikilta kolmelta osa-alueilta voidaan löytää konkreettisia merkkejä alkoholiperheestä tulevan lapsen tuen tarpeen tunnistamiseksi.
Fyysiset kaltoinkohtelun merkit ovat lapsessa usein havaittavissa esimerkiksi ihovammoina, luunmurtumina, mustelmina, pään vammoina, huonona hygieniana sekä aliravitsemuksena. Lapsen jatkuva sairastelu voi myös olla merkki siitä, että lapsi saattaa elää alkoholiperheessä. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan kannattaisi myös kiinnittää lapseen erityistä huomiota, jos lapsi on jatkuvasti tai tiettyinä jaksoina väsynyt tai masentunut tai huolehtii esimerkiksi liikaa sisaruksistaan tai vanhemmastaan. Erilaiset tunnetaakat, pelko, psykosomaattiset oireet, kuten vatsakipu tai päänsärky ovat myös tällaisia merkkejä, samoin oppimisvaikeudet. Alkoholiperheen lapselle melko tyypillinen tapa toimia on vetäytyminen jonkin roolin taakse. Rooleja voivat olla esimerkiksi vastuunkantaja, syntipukki, näkymätön lapsi tai hassuttelija. Usein roolin ylläpitäminen on kuluttavaa ja vie lapsen huomion pois todellisesta ongelmasta, jolloin lapsi piilottaa roolinsa alle todelliset tunteensa, turvattomuutensa ja hätänsä.
Koko lapsen kasvuyhteisö vaikuttaa lapsen elämään ja haasteista selviytymiseen. Varhaiskasvatuksessa onkin tärkeää havaita vaikeissa oloissa kasvavan lapsen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tuki mahdollistuisi. Konkreettiset merkit auttavat varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tuen tarpeen havaitsemisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]