Kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen
Tuoma, Laura (2023)
Tuoma, Laura
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244241
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia kyläkoulujen lakkautuksilla on ollut kuntien toimintaan ja miten nämä lakkautukset ovat näkyneet kuntien elinvoimassa. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi käsittelen myös yleisesti kyläkoulujen lakkautusprosessia sekä sitä millainen merkitys koululla ylipäätään on alueen elinvoimaisuudelle. Suurin osa Suomen pienistä kyläkouluista on lakkautettu eri syiden vuoksi ja lakkautukset ovat kohdistuneet etenkin maaseuduille. Kyläkoulujen lakkautus on aihe, joka herättää yleisesti paljon tunteita erityisesti kylän asukkaiden keskuudessa. Tutkimuskysymys on: Miten kyläkoulujen lakkautukset vaikuttavat kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen?
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja-alainen ymmärrys kyläkoulujen lakkautuksista ilmiönä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kunnanjohtajaa kolmesta eri kunnasta. Kunnat valittiin sen perusteella, että niissä oli lakkautettu useampi kyläkoulu ja kunnassa oli virassa edelleen sama kunnanjohtaja kuin lakkautusten aikaan. Haastatteluissa esiin nousseita asioita analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen perusteella kyläkoulujen lakkautuksilla ei ole ollut merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen, mutta asiassa tulee kuitenkin huomioida kuntien erilaisuus. Aineiston perusteella löysin neljä merkittävää tekijää, joilla on eniten vaikutusta siihen, miten kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen voi näkyä eri kunnissa eri tavoin. Ensinnäkin eri kunnissa koulun merkitys alueen elinvoimaisuudelle voidaan nähdä erilaisena, sillä esimerkiksi ikä- ja kouluverkkorakenne vaihtelevat kuntien välillä. Toiseksi kyläläiset suhtautuvat yleisesti lakkautuksiin eri tavoin, sillä kyläkoulujen arvo voidaan nähdä kunnissa eri tavoin. Kolmas tekijä on kunnan yleinen elinvoimaisuus. Osassa kunnista koulun lakkautus voi olla pienempi kolaus elinvoimaisuuden näkökulmasta, sillä näissä kunnissa elinvoima on jo entuudestaan parempi esimerkiksi toimivan palveluverkon ja kunnan pitovoimaisuuden takia. Viimeinen osatekijä on lakkautusten jälkeinen aika kylissä. Kyläyhteisöllä on suuri merkitys siinä, miten se jatkaa kylän toimintaa kyläkoulun lakkautuksen jälkeen ja pitää kylän aktiivisena sekä elinvoimaisena. Tärkeintä kuitenkin on, että kunnassa on toimivat koulutuspalvelut ja ne ovat tasapuolisesti saatavilla kaikille.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja-alainen ymmärrys kyläkoulujen lakkautuksista ilmiönä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kunnanjohtajaa kolmesta eri kunnasta. Kunnat valittiin sen perusteella, että niissä oli lakkautettu useampi kyläkoulu ja kunnassa oli virassa edelleen sama kunnanjohtaja kuin lakkautusten aikaan. Haastatteluissa esiin nousseita asioita analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen perusteella kyläkoulujen lakkautuksilla ei ole ollut merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen, mutta asiassa tulee kuitenkin huomioida kuntien erilaisuus. Aineiston perusteella löysin neljä merkittävää tekijää, joilla on eniten vaikutusta siihen, miten kyläkoulujen lakkautusten vaikutukset kuntien elinvoimatehtävän toteutumiseen voi näkyä eri kunnissa eri tavoin. Ensinnäkin eri kunnissa koulun merkitys alueen elinvoimaisuudelle voidaan nähdä erilaisena, sillä esimerkiksi ikä- ja kouluverkkorakenne vaihtelevat kuntien välillä. Toiseksi kyläläiset suhtautuvat yleisesti lakkautuksiin eri tavoin, sillä kyläkoulujen arvo voidaan nähdä kunnissa eri tavoin. Kolmas tekijä on kunnan yleinen elinvoimaisuus. Osassa kunnista koulun lakkautus voi olla pienempi kolaus elinvoimaisuuden näkökulmasta, sillä näissä kunnissa elinvoima on jo entuudestaan parempi esimerkiksi toimivan palveluverkon ja kunnan pitovoimaisuuden takia. Viimeinen osatekijä on lakkautusten jälkeinen aika kylissä. Kyläyhteisöllä on suuri merkitys siinä, miten se jatkaa kylän toimintaa kyläkoulun lakkautuksen jälkeen ja pitää kylän aktiivisena sekä elinvoimaisena. Tärkeintä kuitenkin on, että kunnassa on toimivat koulutuspalvelut ja ne ovat tasapuolisesti saatavilla kaikille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]