Induktiovaiheen opettajien kokemuksia pedagogisen auktoriteetin muodostumisesta
Vulkko, Venla; Savolainen, Noora (2023)
Vulkko, Venla
Savolainen, Noora
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244239
Tiivistelmä
Pedagoginen auktoriteetti on yksi opettajan keskeisimmistä työvälineistä läpi työuran. Sen avulla opettaja pystyy tekemään asemansa luokassa selväksi, kuitenkaan asettamatta itseään yksinvaltiaaksi luokassa. Aiemmat tutkimukset osoittavat sen perustuvan vahvasti ammatilliseen kokemukseen. Suurella todennäköisyydellä pedagogisen auktoriteetin merkitys tulee eteen jo opetusharjoitteluissa, mutta viimeistään työuran ensimmäisinä vuosina, joista käytetään myös nimitystä induktiovaihe. Halusimme lähteä selvittämään, millaiseksi uransa alkuvaiheessa olevat opettajat kokevat pedagogisen auktoriteetin muodostumisen prosessin. Lisäksi halusimme selvittää, mitkä tekijät ovat tukeneet tai vastaavasti heikentäneet tätä prosessia uran ensimmäisinä kuukausina ja vuosina. Teoreettinen viitekehys rakentui opettajuuden induktiovaiheesta, auktoriteetista ja pedagogisesta auktoriteetista.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin talven 2022—2023 aikana. Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Forms- ohjelmassa sähköisellä kirjoitelmapyynnöllä, joka jaettiin Facebookin Alakoulun aarreaitta- ryhmään ja myöhemmin Tampereen luokanopettajaopiskelijoiden (OKA ry) alumnien Facebook ryhmään. Vastauksia kirjoitelmapyyntöön kertyi 11 kappaletta. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, siirtymällä pelkistämisestä ryhmittelyyn ja lopulta luomalla teoreettiset käsitteet.
Induktiovaiheen opettajien vastauksista pystyttiin muodostamaan neljä pääteemaa: henkilökohtaiset toimintamallit, oma persoona, muiden kasvattajien tuki ja suhde oppilaisiin. Tuloksista käy ilmi, että pedagogisen auktoriteetin muodostuminen koettiin prosessina, joka muokkautuu läpi työuran, eikä tule koskaan valmiiksi. Pedagogiselle auktoriteetille koetaan olevan tarve ja merkitys opettajan työssä. Tulokset osoittavat, että tämä prosessi on jokaiselle henkilökohtainen ja etenee yksilöllisessä tahdissa. Kaiken keskiössä koettiin olevan vuorovaikutus ja sen laatu, tapahtuipa se sitten oppilaiden, kollegoiden tai vanhempien kanssa. Pedagogista auktoriteettia vahvistaviksi tekijöiksi koettiin erityisesti avoimuus, selkeys ja johdonmukaisuus. Heikentävinä tekijöinä esiin nousivat esimerkiksi yhteistyön ja sääntöjen puute. Tutkimuksemme tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin talven 2022—2023 aikana. Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Forms- ohjelmassa sähköisellä kirjoitelmapyynnöllä, joka jaettiin Facebookin Alakoulun aarreaitta- ryhmään ja myöhemmin Tampereen luokanopettajaopiskelijoiden (OKA ry) alumnien Facebook ryhmään. Vastauksia kirjoitelmapyyntöön kertyi 11 kappaletta. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, siirtymällä pelkistämisestä ryhmittelyyn ja lopulta luomalla teoreettiset käsitteet.
Induktiovaiheen opettajien vastauksista pystyttiin muodostamaan neljä pääteemaa: henkilökohtaiset toimintamallit, oma persoona, muiden kasvattajien tuki ja suhde oppilaisiin. Tuloksista käy ilmi, että pedagogisen auktoriteetin muodostuminen koettiin prosessina, joka muokkautuu läpi työuran, eikä tule koskaan valmiiksi. Pedagogiselle auktoriteetille koetaan olevan tarve ja merkitys opettajan työssä. Tulokset osoittavat, että tämä prosessi on jokaiselle henkilökohtainen ja etenee yksilöllisessä tahdissa. Kaiken keskiössä koettiin olevan vuorovaikutus ja sen laatu, tapahtuipa se sitten oppilaiden, kollegoiden tai vanhempien kanssa. Pedagogista auktoriteettia vahvistaviksi tekijöiksi koettiin erityisesti avoimuus, selkeys ja johdonmukaisuus. Heikentävinä tekijöinä esiin nousivat esimerkiksi yhteistyön ja sääntöjen puute. Tutkimuksemme tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]