Luokanopettajan oman matematiikkakuvan yhteys matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden ylöspäin eriyttämiseen

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten luokanopettajan matematiikkakuva vaikuttaa matematiikan opettamiseen, lahjakkuuden tunnistamiseen ja ylöspäin eriyttämiseen. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon ja millä tavoin opettajan oma matematiikkakuva muokkaa hänen opettamistaan matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla. Lahjakkaiden opetuksen on nähty olevan vain yksittäisten luokanopettajien varassa, joten tutkimuksen tavoitteena oli herättää aiheesta laajempaa keskustelua koulumaailmassa.

Tutkielman alussa esitellään teoreettinen viitekehys, joka muodostuu kolmesta teemasta. Ne ovat matematiikka, lahjakkuus ja eriyttäminen. Tutkimuksen kohteena oli seitsemän luokanopettajaa. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu, sillä sen avulla oli mahdollista selvittää, mitä tutkimukseen osallistuneet opettajat aiheesta ajattelivat. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Seitsemän opettajaa jaoteltiin kolmeen eri tyyppiin heidän matemaattisen osaamisensa mukaan.

Tutkimuksessa saatiin selville, että kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat asennoituivat matematiikan opetukseen positiivisesti riippumatta heidän omasta matemaattisesta osaamisestaan. Luokanopettajien määritelmät lahjakkuudesta vastasivat melko hyvin toisiaan. Eroja määritelmissä tuli vastausten laajuudessa sekä näkökulmissa ahkeruuden ja geenien vaikutuksesta lahjakkuuteen.

Matematiikkakuvan ja ylöspäin eriyttämisen yhteyttä pohdittiin lopuksi. Yhteys oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta löydettävissä aineistosta. Mitä positiivisempi matematiikkakuva luokanopettajalla oli, sitä paremmin hän omasta mielestään pystyi eriyttämään matemaattisesti lahjakkaita oppilaita. Kuitenkaan matemaattisesti taitavampien opettajien käsitys siitä, että toisten opettajien osaamattomuus tuottaisi ikäviä tunteita, ei pitänyt paikkaansa. Tällaiset opettajat korostivat haastatteluissaan sitä, ettei luokanopettajankaan tarvitse tietää kaikkea.

Jatkotutkimuksissa voidaan selvittää, miten vastaavanlainen yhteys näkyisi suuremmalla otannalla, onko erityisopettajilla mahdollisuuksia eriyttää matematiikassa lahjakkaita oppilaita ylöspäin tai miten luokanopettajan koulutus tukee lahjakkuuden tunnistamista ja sen tukemista koulussa.

The purpose of this study was to investigate how a teacher's own perception of mathematics affects their teaching of mathematically gifted students, as well as identifying talent and upward differentiation. The study focused on seven class teachers and utilized a qualitative data collection method through semi-structured thematic interviews.

At the beginning of the study, a theoretical framework was presented, which consisted of three themes: mathematics, talent, and differentiation. These themes were used to guide the interview questions and analyze collected data. The data was analyzed using content-based thematization and typing.

The analysis of the data revealed that all teachers held a positive attitude towards mathematics, regardless of their mathematical competence. The teachers' definitions of talent were generally aligned with each other and with the theoretical framework presented in the study. However, differences in the scope of their answers and perspectives on the influence of hard work and genes on talent were noted.

The study also found a correlation between a teacher's positive perception of mathematics and their ability to identify mathematically gifted students. Teachers who had a positive perception of mathematics felt more confident in their ability to differentiate talented students. However, the study also found that the perception that other teachers' incompetence would negatively impact the teaching of gifted students was not true. Even teachers who were less mathematically skilled felt that they could support and develop the potential of mathematically gifted students.

Overall, the results of the study indicate that a teacher's perception of mathematics can influence their teaching approach towards mathematically gifted students. Additionally, the study highlights the need for more research on how to support the identification and development of talented students in mathematics in schools. In further research, it can be investigated how a similar relationship would appear with a larger sample, or whether special education teachers have the opportunity to differentiate upward for mathematically talented students.