"Jos oli ennenkin nuukaa ja köyhää, niin nyt ei ole enää mitään toivoa näiden menojen kanssa" : Energiaköyhyys subjektiivisten kokemusten näkökulmasta
Mäkeläinen, Suvi (2023)
Mäkeläinen, Suvi
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244224
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella energiaköyhyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä, keskittyen ihmisten subjektiivisiin energiaköyhyyden kokemuksiin Suomessa talvella 2023. Energiaköyhyys nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun energiakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, vaikka energiaköyhyyttä on ollut Suomessa jo ennen tätä. Energiaköyhyyttä ei ole kuitenkaan riittävästi tutkittu tai tunnistettu, energiaköyhyydelle ei ole Suomessa vielä virallista määritelmää, eikä siihen liittyen ole asetettu kansallisia tavoitteita. Tässä tutkielmassa energiaköyhyydellä tarkoitettiin tilannetta, jossa kotitalous ei pysty saavuttamaan sosiaalisesti ja materiaalisesti välttämätöntä energiapalveluiden tason kotona. Tutkimuskysymyksenä oli: miten energiaköyhyys näyttäytyy ihmisten subjektiivisena kokemuksena?
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ensiksi koettua köyhyyttä yleisesti ja sitten energiaköyhyyttä lähtien liikkeelle energiaköyhyyden käsitteen määrittelystä sekä energiaköyhyyden kuvaamisesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tämän jälkeen tarkasteltiin energiaköyhyyttä Suomessa, energiaköyhyyden subjektiivisten kokemusten tutkimista sekä energiaköyhyyden kokemukseen liittyviä seurauksia.
Tutkimus on laadullinen ja siinä käytetty aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2023 avoimella kirjoituspyynnöllä eri sosiaalisen median kanavissa ja Suomen köyhyyden vastaisen verkoston kautta. Kirjoituspyyntö oli suunnattu iästä ja asuinpaikasta riippumatta kaikille, joiden elämään energian hintojen nousu tai mahdollinen energiaköyhyys oli vaikuttanut. Aineisto koostui 60 kirjoituksesta, joita analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella energiaköyhyyden kokemus liittyi ihmisten heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen, psyykkiseen terveyteen, fyysiseen terveyteen ja vapaa-aikaan. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat olivat aineistossa yleisimpiä ja näkyivät esimerkiksi maksuvaikeuksina, lisätöinä, sosiaaliturvan hakemisena, muuttona tai sen harkitsemisena, autoilun hankaloitumisena ja kulutuksesta ja energiasta säästämisenä. Psyykkisen terveyteen liittyvät kokemukset näkyivät voimavarojen ehtymisenä, stressinä, ahdistuksena, pelkona, murehtimisena sekä epätoivona. Fyysisen terveyden osalta kokemukset liittyivät ravitsemuksen heikentymiseen, terveyden laiminlyömiseen, valvomiseen ja kylmyyteen. Harrastusten vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja sosiaalisten suhteiden heikentyminen olivat vapaa-ajan osalta ilmeneviä kokemuksia. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa esitettyä havaintoa siitä, että energiaköyhyys on kokonaisvaltainen, moniin ihmisen elämän osa-alueisiin vaikuttava kokemus, joka liittyy taloudellisten ongelmien lisäksi hyvinvointiin ja terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja vapaa-aikaan eri tavoin.
Tutkimuksen perusteella erityisesti pienituloiset, opiskelijat, eläkeläiset, yksinhuoltajat ja yksinasuvat olivat kokeneet energiaköyhyyttä. Tutkimuksen mukaan energiaköyhyyttä eivät ole kuitenkaan kokeneet vain pienituloiset, vaan energiaköyhyys on energiakriisin myötä koskettanut yhä laajempia ihmisryhmiä, kuten työssäkäyviä. Energiaköyhyys eroaakin tutkimuksen perusteella köyhyydestä siten, että energiaköyhyys voi olla väliaikaisempaa, mutta myös moninaisempia ihmisryhmiä koskettavaa. Tutkimuksessa havaittiin, että osa vastaajista on kärsinyt mahdollisesti jo pidempään energiaköyhyydestä, kun taas osan kokemus viittaa ennemminkin energiahaavoittuvuuteen, eli energian ja muiden hintojen yhtäaikainen nousu on aiheuttanut heille tähän tiettyyn tilanteeseen liittyvää energiaköyhyyttä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ensiksi koettua köyhyyttä yleisesti ja sitten energiaköyhyyttä lähtien liikkeelle energiaköyhyyden käsitteen määrittelystä sekä energiaköyhyyden kuvaamisesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Tämän jälkeen tarkasteltiin energiaköyhyyttä Suomessa, energiaköyhyyden subjektiivisten kokemusten tutkimista sekä energiaköyhyyden kokemukseen liittyviä seurauksia.
Tutkimus on laadullinen ja siinä käytetty aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2023 avoimella kirjoituspyynnöllä eri sosiaalisen median kanavissa ja Suomen köyhyyden vastaisen verkoston kautta. Kirjoituspyyntö oli suunnattu iästä ja asuinpaikasta riippumatta kaikille, joiden elämään energian hintojen nousu tai mahdollinen energiaköyhyys oli vaikuttanut. Aineisto koostui 60 kirjoituksesta, joita analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella energiaköyhyyden kokemus liittyi ihmisten heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen, psyykkiseen terveyteen, fyysiseen terveyteen ja vapaa-aikaan. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat olivat aineistossa yleisimpiä ja näkyivät esimerkiksi maksuvaikeuksina, lisätöinä, sosiaaliturvan hakemisena, muuttona tai sen harkitsemisena, autoilun hankaloitumisena ja kulutuksesta ja energiasta säästämisenä. Psyykkisen terveyteen liittyvät kokemukset näkyivät voimavarojen ehtymisenä, stressinä, ahdistuksena, pelkona, murehtimisena sekä epätoivona. Fyysisen terveyden osalta kokemukset liittyivät ravitsemuksen heikentymiseen, terveyden laiminlyömiseen, valvomiseen ja kylmyyteen. Harrastusten vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja sosiaalisten suhteiden heikentyminen olivat vapaa-ajan osalta ilmeneviä kokemuksia. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa esitettyä havaintoa siitä, että energiaköyhyys on kokonaisvaltainen, moniin ihmisen elämän osa-alueisiin vaikuttava kokemus, joka liittyy taloudellisten ongelmien lisäksi hyvinvointiin ja terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja vapaa-aikaan eri tavoin.
Tutkimuksen perusteella erityisesti pienituloiset, opiskelijat, eläkeläiset, yksinhuoltajat ja yksinasuvat olivat kokeneet energiaköyhyyttä. Tutkimuksen mukaan energiaköyhyyttä eivät ole kuitenkaan kokeneet vain pienituloiset, vaan energiaköyhyys on energiakriisin myötä koskettanut yhä laajempia ihmisryhmiä, kuten työssäkäyviä. Energiaköyhyys eroaakin tutkimuksen perusteella köyhyydestä siten, että energiaköyhyys voi olla väliaikaisempaa, mutta myös moninaisempia ihmisryhmiä koskettavaa. Tutkimuksessa havaittiin, että osa vastaajista on kärsinyt mahdollisesti jo pidempään energiaköyhyydestä, kun taas osan kokemus viittaa ennemminkin energiahaavoittuvuuteen, eli energian ja muiden hintojen yhtäaikainen nousu on aiheuttanut heille tähän tiettyyn tilanteeseen liittyvää energiaköyhyyttä.