Innovaatioekosysteemien TKI-työn vaikuttavuus osapuolitasolla : Tapaustutkimus Business Finlandin Co-Innovation -rahoituspalvelusta

Abstract

Ekosysteemin käsite levisi strategisen liikkeenjohdon termistöön 1990-luvun puolivälissä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kontekstissa termi omaksuttiin 2000-luvun puolivälissä akateemikkojen alkaessa puhua innovaatioekosysteemeistä. Verrattain uusi termi on tullut jäädäkseen paitsi kirjallisuuteen myös käytännön elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan: viime vuosina tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen on suuntautunut entistä enemmän yhteistyötä korostaviin ekosysteemihankkeisiin. Suomessa Business Finland lanseerasi Co-Innovation -rahoituspalvelun vuonna 2018 tukeakseen kotimaisten innovaatioekosysteemien kehitystä.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli toteuttaa vaikuttavuusarviointi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoittamien Co-Innovation -yhteishankkeista. Tutkimuksessa vaikuttavuutta tarkastellaan erityisesti yhteishankkeisiin osallistuneiden yksittäisten toimijoiden näkökulmasta. Tämän työn tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin kolmeen päättyneeseen Co-Innovation -yhteishankkeeseen ja arvioitiin hankkeisiin osallistuneiden erilaisten toimijoiden saamia hyötyjä ja vaikutuksia.

Tutkimuksen kirjallinen viitekehys rakentuu innovaatioekosysteemejä käsittelevän aiemman tutkimuksen varaan. Co-Innovation -yhteishankkeisiin osallistuva konsortio alihankkijoineen, asiakkaineen ja sidosryhmineen edustaa laajempaa hanketta ympäröivää innovaatioekosysteemiä, jonka kehitykseen ja toimintaan yhteishankkeiden saavuttamat tulokset vaikuttavat. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään aiemman tutkimuksen määrittelemät ekosysteemityypit sekä näiden erot ja kuvataan innovaatioekosysteemin erityispiirteet sekä tyypillisimmät toimijat, jotka osallistuvat innovaatioekosysteemien toimintaan. Kirjallisuuskatsauksessa myös kuvataan, mitä hyötyjä ja vaikutuksia aiempi tutkimustyö on tunnistanut innovaatioekosysteemiin osallistuvien toimijoiden saavuttavan.

Tämän tutkimuksen aineisto on koostettu useista kirjallisista lähteistä. Ensisijainen aineisto käsittää Business Finlandilta yhteishankkeeseen osallistuneiden toimijoiden projektiraportit sekä muut Business Finlandille toimitetut tiedotteet projektin etenemisestä ja tuloksista. Toisena keskeisenä aineistolähteenä on hyödynnetty yhteishankkeisiin osallistuneiden osapuolten omia tiedotteita, kuten yritysten tilinpäätöksiä, vuosikertomuksia ja kestävyysraportointia sekä tiedotteita ja viestintämateriaalia, joita osapuolet ovat levittäneet verkkosivuillaan tai erilaisissa tiedonlevitysseminaareissa ja konferensseissa. Lisäksi aineistona on käytetty kolmansien osapuolten toimittamia ja julkaisemia hankkeisiin osallistuneiden osapuolten toiminnasta ja tämän kehittymisestä kertovia uutisartikkeleita ja tiedotteita.

Tutkimus osoittaa, että yhteishankkeisiin osallistuneet yritykset saavuttavat hankkeille asetetut tekniset tavoitteet hyvin, mutta tavoiteltu kaupallinen hyöty näyttäisi jäävän alun perin tavoiteltua pienemmäksi. Yhteishankkeeseen osallistumisella ei näyttäisi olevan vaikutusta yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen kasvuun. Sekä pienet että suuret yritykset raportoivat hyötyvänsä yhteishankkeessa tehdystä tutkimusyhteistyöstä. Tutkimuslaitokset saavuttivat yhteishankkeiden kautta laajempaa teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mikä ilmenee paitsi laajempana yritysyhteistyönä myös lisääntyneenä vuoropuheluna päätöksentekoinstituutioiden kanssa.

Tutkimus vahvistaa näkemystä ekosysteemeistä jatkumona liiketoimintakontekstissa: eri ekosysteemikategorioita ei voida katsoa toisistaan erillisiksi entiteeteiksi, vaan ekosysteemi tulisi nähdä jatkumona, joka kehittyy tietoekosysteemistä liiketoimintaekosysteemiksi tiedon luonteen muuttuessa jäsentelemättömästä tiedosta kohti olemassa olevan ongelman ratkaisevaa innovaatiota. Tutkimus antaa käytännön eväitä Business Finlandille innovaatioekosysteemejä tukevien yhteishankkeiden vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä ekosysteemi- että toimijatasolla.