EU-Mercosur-sopimus : Normatiivinen valta ja ehdollistaminen EU:n kauppapolitiikassa
Heikkinen, Tiina (2023)
2023
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244216
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Euroopan unionin normatiivista valtaa ja ehdollistamista kauppapolitiikassa. Tutkimukseni keskittyy EU-Mercosur-assosiaatiosopimukseen. Tutkimus taustoittaa EU-Mercosur-sopimuksen historiaa ja syitä sopimuksen solmimiseen. Neuvottelut sopimuksesta EU:n ja Mercosurin välillä saatiin päätökseen kesällä 2019 yli 20 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Samana vuonna Amazonin tulipaloista nousi kansainvälinen kohu, minkä seurauksena osa EU-jäsenmaista ryhtyi vastustamaan sopimuksen voimaansaattamista. EU-Mercosur-sopimuksen kritisoitiin entisestään kiihdyttävän metsäkatoa Amazonilla. Tämän jälkeen sopimus ei ole edennyt ja on epäselvää, milloin sopimus palaa taas EU:n agendalle. Sopimuksen edistämisen nähtiin olevan ristiriidassa EU:n ympäristön- ja ilmastonsuojelua koskevien tavoitteiden kanssa.
Tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat: 1) Onko EU-Mercosur-sopimus työkalu edistää EU:n arvoja vai taloudellista hyötyä? 2) Mitkä ovat EU-jäsenvaltioiden viralliset kannat EU-Mercosur sopimukseen? Nämä kaksi tutkimuskysymystä auttavat löytämään vastauksen laajempaan kysymykseen siitä, onko EU normatiivinen valta ja onnistuuko ehdollistaminen kauppapolitiikassa. Perehtyminen EU-jäsenvaltioiden kantoihin valottaa EU-Mercosur-sopimuksen tavoitteita antaen vastauksen näkevätkö jäsenmaat sopimuksen keinona tavoitella taloudellista hyötyä vai mahdollisuutena vaikuttaa Amazonin metsäkatoon ehdollistamisen kautta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii teoria EU:sta normatiivisena valtana ja teoria ehdollistamisesta kauppapolitiikassa. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Aineistoa käsitellään teemoittelemalla. Aineistona tutkielmassa puolestaan hyödynnetään EU-jäsenmaiden ulkoministeriöiden julkaisemia virallisia tiedotteita ja ministereiden mediahaastatteluita. EU-jäsenvaltioiden tarkempi tutkiminen tuottaa uuden merkittävän tutkimustulosten. Jäsenvaltioiden rooli on kappapolitiikassa paljon suurempi kuin ennalta voisi olettaa. Kauppapolitiikka on lähes yksinomaan unionin yhteisessä toimintavallassa. Kauppapolitiikan johdonmukainen toteuttaminen vaatii kuitenkin jäsenvaltioilta yhtenäisyyttä. Kieltäytymällä ratifioimasta komission neuvottelemaa kauppasopimusta, jäsenmaa voi estää sopimuksen voimaantulon. EU-Mercosur-sopimus on sekä keino edistää taloudellista hyötyä että unionin arvoja. EU:n kyky toimia normatiivisena valtana ja käyttää ehdollistamista kauppapolitiikassa riippuu kuitenkin sen jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja samoista tavoitteista.
Tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat: 1) Onko EU-Mercosur-sopimus työkalu edistää EU:n arvoja vai taloudellista hyötyä? 2) Mitkä ovat EU-jäsenvaltioiden viralliset kannat EU-Mercosur sopimukseen? Nämä kaksi tutkimuskysymystä auttavat löytämään vastauksen laajempaan kysymykseen siitä, onko EU normatiivinen valta ja onnistuuko ehdollistaminen kauppapolitiikassa. Perehtyminen EU-jäsenvaltioiden kantoihin valottaa EU-Mercosur-sopimuksen tavoitteita antaen vastauksen näkevätkö jäsenmaat sopimuksen keinona tavoitella taloudellista hyötyä vai mahdollisuutena vaikuttaa Amazonin metsäkatoon ehdollistamisen kautta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii teoria EU:sta normatiivisena valtana ja teoria ehdollistamisesta kauppapolitiikassa. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Aineistoa käsitellään teemoittelemalla. Aineistona tutkielmassa puolestaan hyödynnetään EU-jäsenmaiden ulkoministeriöiden julkaisemia virallisia tiedotteita ja ministereiden mediahaastatteluita. EU-jäsenvaltioiden tarkempi tutkiminen tuottaa uuden merkittävän tutkimustulosten. Jäsenvaltioiden rooli on kappapolitiikassa paljon suurempi kuin ennalta voisi olettaa. Kauppapolitiikka on lähes yksinomaan unionin yhteisessä toimintavallassa. Kauppapolitiikan johdonmukainen toteuttaminen vaatii kuitenkin jäsenvaltioilta yhtenäisyyttä. Kieltäytymällä ratifioimasta komission neuvottelemaa kauppasopimusta, jäsenmaa voi estää sopimuksen voimaantulon. EU-Mercosur-sopimus on sekä keino edistää taloudellista hyötyä että unionin arvoja. EU:n kyky toimia normatiivisena valtana ja käyttää ehdollistamista kauppapolitiikassa riippuu kuitenkin sen jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja samoista tavoitteista.