"Naiset ehkä häpeävät asunnottomuutta" : Millaisia diskursseja suomalainen media luo asunnottomuutta kokevista naisista?
Seppinen, Lari (2023)
2023
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244213
Tiivistelmä
Yhteiskunnan varjoissa elää alisteisessa asemassa olevia ryhmiä, joiden ääni pääsee mediajulkisuudessa harvoin kuuluville. Eräs tällainen ryhmä on asunnottomuutta kokevat ihmiset, ja heidän joukossaan erityisesti asunnottomuutta kokevat naiset. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millaisia diskursseja suomalainen media luo asunnottomuutta kokevista naisista.
Tutkimukseni aineisto koostuu 19:stä suomalaisen median tuottamasta artikkelista, jotka käsittelevät asunnottomuutta kokevia naisia. Aineisto jakautuu seitsemän eri median artikkeleihin: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva, MTV Uutiset ja Yleisradio. Tutkimuksen aineisto jakautuu ajallisella perusteella yhdeksän artikkelin pääaineistoon ja 10 artikkelin seuranta-aineistoon. Perusaineiston artikkelit ovat julkaistu lokakuussa 2019 naisten asunnottomuus -teemaisen asunnottomien yön yhteydessä. Loput 10 artikkelia ovat lokakuun 2019 jälkeen julkaistua seuranta-aineistoa. Niiden tarkoituksena on selvittää, miten diskurssit asunnottomuutta kokevista naisista ovat muuttuneet lokakuun 2019 jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla aineistosta paljastuu neljä päädiskurssia, joita suomalainen media tuottaa asunnottomuutta kokevista naisista: Turvattomuusdiskurssi, päihdediskurssi, talousdiskurssi ja äitiysdiskurssi. Tutkimukseni perusteella isoimmat erot asunnottomuutta kokevien naisten diskursseissa verrattuna asunnottomuutta kokevien miesten diskursseihin ilmenevät turvallisuusdiskurssin ja äitiysdiskurssin sisältä. Naisten kokemaan asunnottomuuteen liittyvät leimallisesti seksuaalisen väkivallan uhka ja äitiys.
Aineistosta paljastuu myös pienempiä diskursseja. Tutkimukseni osoittaa, että naisten kokeman asunnottomuuden diskursseihin liittyvät vahvasti myös kiertolaisuus, mielenterveyshaasteet ja häpeän kokemukset sekä toisaalta myös arkipäiväinen tavallisuus.
Tutkimukseni aineisto koostuu 19:stä suomalaisen median tuottamasta artikkelista, jotka käsittelevät asunnottomuutta kokevia naisia. Aineisto jakautuu seitsemän eri median artikkeleihin: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva, MTV Uutiset ja Yleisradio. Tutkimuksen aineisto jakautuu ajallisella perusteella yhdeksän artikkelin pääaineistoon ja 10 artikkelin seuranta-aineistoon. Perusaineiston artikkelit ovat julkaistu lokakuussa 2019 naisten asunnottomuus -teemaisen asunnottomien yön yhteydessä. Loput 10 artikkelia ovat lokakuun 2019 jälkeen julkaistua seuranta-aineistoa. Niiden tarkoituksena on selvittää, miten diskurssit asunnottomuutta kokevista naisista ovat muuttuneet lokakuun 2019 jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla aineistosta paljastuu neljä päädiskurssia, joita suomalainen media tuottaa asunnottomuutta kokevista naisista: Turvattomuusdiskurssi, päihdediskurssi, talousdiskurssi ja äitiysdiskurssi. Tutkimukseni perusteella isoimmat erot asunnottomuutta kokevien naisten diskursseissa verrattuna asunnottomuutta kokevien miesten diskursseihin ilmenevät turvallisuusdiskurssin ja äitiysdiskurssin sisältä. Naisten kokemaan asunnottomuuteen liittyvät leimallisesti seksuaalisen väkivallan uhka ja äitiys.
Aineistosta paljastuu myös pienempiä diskursseja. Tutkimukseni osoittaa, että naisten kokeman asunnottomuuden diskursseihin liittyvät vahvasti myös kiertolaisuus, mielenterveyshaasteet ja häpeän kokemukset sekä toisaalta myös arkipäiväinen tavallisuus.