Attitudes des Français envers la violence éducative ordinaire et son interdiction législative : Analyse qualitative des commentaires en ligne
Tanni, Iida (2023)
2023
Ranskan kielen maisteriohjelma - Master's Programme in French Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244192
Tiivistelmä
Lasten kasvatukselliseen väkivaltaan suhtaudutaan eri kulttuureissa ja maissa eri tavoin. Ranskassa lasten kasvatuksellinen väkivalta kiellettiin lailla 10. heinäkuuta vuonna 2019. Ranskassa kasvatuksellisen väkivallan (violence éducative ordinaire) käsite sisältää fyysisen, psykologisen sekä verbaalisen väkivallan. Ranskalaisten asenteita kasvatuksellista väkivaltaa tai sen kieltävää lakia kohtaan ei ole tutkittu laadullisin menetelmin. Tämän Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaisia asenteita ranskalaiset ilmaisevat kasvatuksellisesta väkivallasta ja sen kieltävästä laista.
Asennetta lähestyttiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmin, joka käsittää asenteen sosiaalisessa tilanteessa kehkeytyvänä ja ilmentyvänä, ei ihmisen sisäisenä ominaisuutena. Tutkimusaineisto koostui neljän uutisartikkelin kommenttikenttien sisällöistä eri ranskalaisten lehtien nettisivuilla. Uutisartikkelit käsittelivät lasten kasvatuksellisen väkivaltaa ja lakiuudistuksen vireillepanoa tai sen lopullista äänestystä. Aineisto sisälsi 276 kommenttia, joista 132 päätyi analyysiin.
Kannanottojen perusteluiden pohjalta muodostettiin 15 asenneluokkaa, jotka ilmentävät kukin yhtä asennetta. Kasvatuksellista väkivaltaa vastustavien asenteiden nimiksi muodostuivat 1) Humaanit arvot, 2) Haitalliset seuraukset ja 3) Vaihtoehtoiset kasvatustyylit. Sitä puolustavat asenteet nimettiin seuraavanlaisesti: 1) Rajojen ja kunnioituksen tarve, 2) Olosuhteiden huomioiminen, ja 3) Kasvatuksellisen väkivallan vakavuuden aliarvioiminen. Lakia vastustavat asenteet nimettiin 1) Salliva kasvatus, 2) Liiallinen kontrolli, ja 3) Lain epäonnistuminen. Lakia puoltavien asenteiden nimiksi muodostuivat 1) Demokraattinen toimintatapa, 2) Tuettu symboliikka ja 3) Ulkoiset todisteet. Varauksellisiksi luokitellut asenteet sisältävät asenteenilmaisuja, jotka eivät olleet selvästi vastustavia eikä puolustavia. Niille annettiin nimet 1) Epätäydellinen laki, 2) Osittainen hyväksyntä ja 3) Kontekstin vaikutus.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että puheenaihe tuottaa selvästi vastakkaisia asenteen ilmaisuja. Lakia vastustavia ja kasvatuksellista väkivaltaa puolustavia asenteenilmaisuja löytyi aineistosta eniten. Asenteita perusteltiin pääasiassa arvoilla, uskomuksilla kasvatuksellisen väkivallan toimivuudesta, käsityksillä parhaasta kasvatuksesta ja ajatuksilla lain tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Kiistanalaisuutta tuottivat erityisesti lainsäädäntö ja kasvatustyyli. Yhteiskunnallinen konteksti Ranskassa vuosina 2018–2019 nähtiin myös vaikuttavan asenteisiin varsinkin lakia vastustavissa ja varauksellisissa kommenteissa.
Asennetta lähestyttiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmin, joka käsittää asenteen sosiaalisessa tilanteessa kehkeytyvänä ja ilmentyvänä, ei ihmisen sisäisenä ominaisuutena. Tutkimusaineisto koostui neljän uutisartikkelin kommenttikenttien sisällöistä eri ranskalaisten lehtien nettisivuilla. Uutisartikkelit käsittelivät lasten kasvatuksellisen väkivaltaa ja lakiuudistuksen vireillepanoa tai sen lopullista äänestystä. Aineisto sisälsi 276 kommenttia, joista 132 päätyi analyysiin.
Kannanottojen perusteluiden pohjalta muodostettiin 15 asenneluokkaa, jotka ilmentävät kukin yhtä asennetta. Kasvatuksellista väkivaltaa vastustavien asenteiden nimiksi muodostuivat 1) Humaanit arvot, 2) Haitalliset seuraukset ja 3) Vaihtoehtoiset kasvatustyylit. Sitä puolustavat asenteet nimettiin seuraavanlaisesti: 1) Rajojen ja kunnioituksen tarve, 2) Olosuhteiden huomioiminen, ja 3) Kasvatuksellisen väkivallan vakavuuden aliarvioiminen. Lakia vastustavat asenteet nimettiin 1) Salliva kasvatus, 2) Liiallinen kontrolli, ja 3) Lain epäonnistuminen. Lakia puoltavien asenteiden nimiksi muodostuivat 1) Demokraattinen toimintatapa, 2) Tuettu symboliikka ja 3) Ulkoiset todisteet. Varauksellisiksi luokitellut asenteet sisältävät asenteenilmaisuja, jotka eivät olleet selvästi vastustavia eikä puolustavia. Niille annettiin nimet 1) Epätäydellinen laki, 2) Osittainen hyväksyntä ja 3) Kontekstin vaikutus.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että puheenaihe tuottaa selvästi vastakkaisia asenteen ilmaisuja. Lakia vastustavia ja kasvatuksellista väkivaltaa puolustavia asenteenilmaisuja löytyi aineistosta eniten. Asenteita perusteltiin pääasiassa arvoilla, uskomuksilla kasvatuksellisen väkivallan toimivuudesta, käsityksillä parhaasta kasvatuksesta ja ajatuksilla lain tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Kiistanalaisuutta tuottivat erityisesti lainsäädäntö ja kasvatustyyli. Yhteiskunnallinen konteksti Ranskassa vuosina 2018–2019 nähtiin myös vaikuttavan asenteisiin varsinkin lakia vastustavissa ja varauksellisissa kommenteissa.