Arkkitehtuurin havainnekuvat: Keinoja fotorealismin tavoittelemiseen
Lamberg, Laura (2023)
Lamberg, Laura
2023
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304244174
Tiivistelmä
Arkkitehtuurin havainnekuvien voidaan määritellä olevan arkkitehtisuunnitelmaa havainnollistamaan pyrkiviä perspektiivisiä esityksiä, joiden voidaan nähdä kehittyneen abstraktimmista piirustuksista kohti yksityiskohdiltaan tarkempia ja fotorealistisempia tietokoneella tuotettuja havainnekuvia. Fotorealistiset havainnekuvat, eli tietokoneavusteisesti tuotetut yksityiskohtaiset ja aidolta näyttävät havainnekuvat, ovat vähitellen yleistymässä oleva arkkitehtuurin havainnekuvien tavoiteltava esitystyyli, ainakin lopullista arkkitehtisuunnitelmaa esittävien havainnekuvien osalta. Havainnekuvat ovat tärkeä osa arkkitehtisuunnitelmaa havainnollistavaa aineistoa, ja ne voivat välittää monipuolisesti tietoa rakennuksen sekä sen ulko- ja sisätilojen toimivuudesta, estetiikasta ja tunnelmasta sekä yhteydestä viereisiin rakennuksiin, toisiin tiloihin ja ympäristöön. Havainnekuvia tehdään eri tarkoituksiin ja siksi niiden tavoitteetkin voivat jonkin verran vaihdella. Monipuolista informaatiota välittämään pyrkivän fotorealistisen havainnekuvan tulee olla kuvan sisältämien eri elementtien suhteen yksityiskohtaisesti esitetty ja havainnekuvan tulee pyrkiä välittämään todellisuutta mahdollisimman hyvin jäljittelevää informaatiota suunnitelmasta myös näiden yksityiskohtien suhteen. Yksinkertaistettuna riittävä yksityiskohtaisuuden taso yhdessä fysiikkaperusteisen renderöinnin kanssa mahdollistaa fotorealististen havainnekuvien tuottamisen. Fotorealistiset havainnekuvat voivat auttaa hahmottamaan suunnitelmaa ja sen paikkaan soveltuvuutta ennen kuin rakennus on fyysisesti olemassa. Lisäksi fotorealismilla voidaan mahdollistaa, että kuvien välittämä informaatio on kaikille osapuolille yhdenvertaisemmassa muodossa ja siten helpottaa kommunikaatiota rakennushankkeen eri osapuolten välillä.
Työn alussa tarkastellaan arkkitehtuurin havainnekuvien esitystyylien kehitystä ajan saatossa painottuen pääasiassa esitystyyliltään fotorealismiin pyrkivien havainnekuvien kehitykseen ja piirteisiin. Työn pääpaino on selvittää, mitkä tekijät tekevät arkkitehtuurin havainnekuvasta laadukkaan ja miten nämä laatukriteerit voidaan täyttää. Tässä työssä määritellään laadukkaan havainnekuvan olevan tänä päivänä esitystyyliltään fotorealistisuuteen pyrkivä, ainakin lopullista arkkitehtisuunnitelmaa havainnollistavien havainnekuvien osalta. Työssä tarkastellaan havainnekuvien tuottamisprosessia käsitellen aihetta prosessin kannalta oleellisten vaiheiden mukaan jaoteltuna kolmessa eri luvussa. Yksityiskohtaisuuden lisäksi fysiikkaperusteiset todellisuutta mahdollisimman tarkasti jäljittelevät valaistus, materiaalit ja renderöintiohjelman kamera sekä kuvan viimeistely luovat perustan tässä työssä tarkemmin käsiteltäviksi valituille fotorealismin tavoittelemisen keinoille. Osana työtä tehtiin fotorealistisuuteen pyrkivät ulko- ja sisähavainnekuvat hybridikerrostalosuunnitelmasta Blenderin renderöintimoottori Cyclesilla. Lopussa aihetta syvennetään havainnollistavalla osiolla, jossa käsitellään näitä omista suunnitelmista tekemiäni havainnekuvia ja analysoidaan niiden esitystyylin piirteitä työssä aiemmin käsiteltyjen seikkojen pohjalta.
Työssä havaittiin, että osaaminen fotorealististen havainnekuvien tuottamisessa on noussut yhä tärkeämmäksi suunnitelman havainnollistamista ja arkkitehdin suunnittelutyötä helpottavaksi tekijäksi. Havainnekuvilla tulee pystyä välittämään kokonaisvaltaisesti arkkitehtuurin ansiot, jotta suunnitelma saadaan myytyä katsojalle. Fotorealististen havainnekuvien potentiaali suunnitelmien korkeatasoisen arkkitehtonisen laadun mahdollistamisen tehokkaana apuvälineenä tulee hyödyntää.
Työn alussa tarkastellaan arkkitehtuurin havainnekuvien esitystyylien kehitystä ajan saatossa painottuen pääasiassa esitystyyliltään fotorealismiin pyrkivien havainnekuvien kehitykseen ja piirteisiin. Työn pääpaino on selvittää, mitkä tekijät tekevät arkkitehtuurin havainnekuvasta laadukkaan ja miten nämä laatukriteerit voidaan täyttää. Tässä työssä määritellään laadukkaan havainnekuvan olevan tänä päivänä esitystyyliltään fotorealistisuuteen pyrkivä, ainakin lopullista arkkitehtisuunnitelmaa havainnollistavien havainnekuvien osalta. Työssä tarkastellaan havainnekuvien tuottamisprosessia käsitellen aihetta prosessin kannalta oleellisten vaiheiden mukaan jaoteltuna kolmessa eri luvussa. Yksityiskohtaisuuden lisäksi fysiikkaperusteiset todellisuutta mahdollisimman tarkasti jäljittelevät valaistus, materiaalit ja renderöintiohjelman kamera sekä kuvan viimeistely luovat perustan tässä työssä tarkemmin käsiteltäviksi valituille fotorealismin tavoittelemisen keinoille. Osana työtä tehtiin fotorealistisuuteen pyrkivät ulko- ja sisähavainnekuvat hybridikerrostalosuunnitelmasta Blenderin renderöintimoottori Cyclesilla. Lopussa aihetta syvennetään havainnollistavalla osiolla, jossa käsitellään näitä omista suunnitelmista tekemiäni havainnekuvia ja analysoidaan niiden esitystyylin piirteitä työssä aiemmin käsiteltyjen seikkojen pohjalta.
Työssä havaittiin, että osaaminen fotorealististen havainnekuvien tuottamisessa on noussut yhä tärkeämmäksi suunnitelman havainnollistamista ja arkkitehdin suunnittelutyötä helpottavaksi tekijäksi. Havainnekuvilla tulee pystyä välittämään kokonaisvaltaisesti arkkitehtuurin ansiot, jotta suunnitelma saadaan myytyä katsojalle. Fotorealististen havainnekuvien potentiaali suunnitelmien korkeatasoisen arkkitehtonisen laadun mahdollistamisen tehokkaana apuvälineenä tulee hyödyntää.