Nice Food, Good People : Technologies of subjectivity and class distinction in media texts about the right kind of food
Tiusanen, Kaisa (2023)
Tiusanen, Kaisa
Tampere University
2023
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelma - Media, Communication and Performing Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2880-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2880-1
Tiivistelmä
Minkälainen ruoka määrittyy kulttuurissamme hyväksi? Ruoka määritellään useimmiten hyväksi koska se maistuu hyvältä, mutta ruoka voi olla hyvää myös muilla tavoin. Ruokaan liittyvät arvomääritykset kiinnittyvät muodostamiimme moraalisiin arvostelmiin: siihen, millainen ruoka ansaitsee huomiomme tai hyväksyntämme, minkälaista ruokaa pidämme sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvokkaana ja ennen kaikkea siihen, määritymmekö me itse hyviksi, arvokkaiksi ja legitiimeiksi kuluttamamme ruuan kautta. Tässä väitöskirjassa esitän, että ruuan kulttuurista diskurssia asuttavan subjektin arvo kietoutuu yhtäältä kulttuuriseen erottautumiseen ja toisaalta itsen hallinnointiin. Tutkimuksessa pohdin, kuinka arvottaminen ja se liike, jonka kautta kuulumme jonnekin ja etäännymme jo(i)stakin muotoutuu ruuan kuluttamiseen kiinnittyvien merkitysten kautta.
Tämä väitöskirja lähestyy hyvää ruokaa eettisen syömisen ja terveellisen syömisen perspektiiveistä. Eettiseen ja terveelliseen ruokaan kiinnittyy muun muassa luonnollisuuteen, puhtauteen ja elinkelpoisuuteen (fitness) viittaavia kulttuurisia arvostelmia, ja siten joitakin keskeisiä (ruoka)kulttuurisia kysymyksiä voi lähestyä niiden analyysin kautta. Väitöskirjassa perehdyn eettisen syömisen merkityksiin luomua ja lähiruokaa käsitteleviä journalistisia tekstejä tarkastelemalla, ja analysoin ruokaa ja terveellisyyttä digitaalisten mediasisältöjen wellness ruokaan keskittyvien aineistojen avulla.
Väitöskirjan neljä osajulkaisua avaavat monipuolisia näkökulmia mediavälitteiseen ruokakulttuuriin ja sen tarjoamiin subjektiasemiin. Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa tutkin luomu- ja lähiruokaan Helsingin Sanomissa kiinnittyviä merkityksiä ja selvitän, minkälaisin diskursiivisin keinoin ruoka määritellään luomuja lähiruokateksteissä kulttuurista arvostusta ansaitsevaksi, ja miten erityisesti autenttisuuden ja nostalgian diskurssit kietoutuvat aineiston teksteissä kulttuuriseen pääomaan. Toinen artikkeli keskittyy Helsingin Sanomien uutisartikkeleihin ja niissä muodostuviin luokkamerkityksiin: artikkelissa tutkin, minkälaisia kulttuurisia erontekoja luomu- ja lähiruokateksteissä tuotetaan, millaisiin luokkakulttuureihin eettisen ruoan kuluttaminen lehden diskursseissa kiinnittyy ja minkälaisiin diskursiivisiin keinoihin nämä käytännöt nojaavat.
Kolmas artikkeli uppoutuu wellness-ilmiöön liittyviin merkityksiin, ja analysoin artikkelissa wellness-kulttuuriin yhdistyviä ruokablogeja kiinnittäen huomiota niihin minätekniikoihin, joiden keinoin ’ideaali wellness-yksilö’ blogiteksteissä rakentuu. Neljäs ja viimeinen tutkimusartikkeli pureutuu digitaaliseen wellness-kulttuuriin analysoimalla Instagramin #womenswellness (pseudo)yhteisöä ja sen sisällöissä kierrätettyjä tunnesääntöjä ja neuvoteltua naiseutta. Artikkeli kysyy, minkälaisten tunteiden näyttämiseen yhteisön tunnesäännöt kannustavat, ja miten nämä affektiiviset käytännöt kietoutuvat yhteen populaarimedian feminististen muodostelmien kanssa.
Näiden neljän tutkimusartikkelin puitteissa lähestyn aineistojani 1) sosiaalisen luokan (erityisesti keskiluokan) ja kulttuurisen erottautumisen sekä 2) hallinnallisuuden ja (sukupuolittuneisiin) subjektiviteetteihin liittyvien terveysaatteen (healthism) ja uusliberalismin käsitteiden kautta. Tarkoituksenani on tuoda työn yhteenvedossa yhteen edellä mainittuja teoreettisia näkökulmia ja niihin liittyviä tutkimusongelmia, ja siksi väitöskirjan yhteenvedossa lähestyn osatutkimuksia ja niissä tärkeässä osassa olleita teoreettisia kehyksiä hyvän elämän käsitteen kautta. Tavoitteenani on vastata yhteenvedossa kysymykseen, jota voi pitää eräänlaisena hyvää subjektia painottavana koosteena väitöskirjan analyyseista ja osatutkimusten monista tutkimuskysymyksistä. Keskityn siten yhteenvedossa hyviin ihmisiin hyvän ruuan konteksteissa, kysyen: minkälaisia arvokkaita subjekteja nykykulttuurin ruokadiskurssit tuottavat?
Yhteenvedon lopussa esitän, että ruuan diskurssit kiinnittyvät hyvän elämän ideaaleihin ensinnäkin tavoitellen jotakin, kurkottaen kohti edessä siintävää täydellisyyttä (täydellistä terveyttä, kehoa, tasapainoa), ja toiseksi pyrkimällä turvaamaan hyvän ja huonon sekä hyvien ja huonojen ihmisten väliset etäisyydet, jähmettäen asemiinsa tiettyjen ruokien tai elämäntyylien kulttuurisen legitiimiyden ja toisenlaisten ruokien tai elämäntyylien epälegitiimiyden. Hahmottelen yhteenvedossa neljä erilaista kulttuurista subjektiasemaa, joita analysoidut mediatekstit lukijalleen tarjoavat. Nimeän nämä subjektiasemat hyvän maun subjektiksi, moraaliseksi subjektiksi, tasapainoiseksi subjektiksi sekä resilientiksi subjektiksi, ja pohdin sitä, miten kulttuurinen erottautuminen, luokka ja sukupuoli kytkeytyvät subjektiasemiin aineistoissa erilaisin tavoin. Väitöskirja tuo esiin, kuinka ruokaan kiinnittyvät makuarvostelmat ja subjektiasemat eivät määrity ensisijaisesti esimerkiksi valinnanvapauden tai itsen kehittämisen kautta, ja kuinka ruuan diskursiiviset neuvottelut tuovat näkyviksi toimijoiden eriarvoisuuden suhteessa kulttuuriseen statukseen tai itsen toteuttamiseen. Analyysien perusteella voidaan todeta, että luokka ja sukupuoli määrittävät vahvasti sitä, miten ja minkälaisista lähtökohdista hyvän elämän ideaalia yhteiskunnassamme tavoitellaan.
Tämä väitöskirja lähestyy hyvää ruokaa eettisen syömisen ja terveellisen syömisen perspektiiveistä. Eettiseen ja terveelliseen ruokaan kiinnittyy muun muassa luonnollisuuteen, puhtauteen ja elinkelpoisuuteen (fitness) viittaavia kulttuurisia arvostelmia, ja siten joitakin keskeisiä (ruoka)kulttuurisia kysymyksiä voi lähestyä niiden analyysin kautta. Väitöskirjassa perehdyn eettisen syömisen merkityksiin luomua ja lähiruokaa käsitteleviä journalistisia tekstejä tarkastelemalla, ja analysoin ruokaa ja terveellisyyttä digitaalisten mediasisältöjen wellness ruokaan keskittyvien aineistojen avulla.
Väitöskirjan neljä osajulkaisua avaavat monipuolisia näkökulmia mediavälitteiseen ruokakulttuuriin ja sen tarjoamiin subjektiasemiin. Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa tutkin luomu- ja lähiruokaan Helsingin Sanomissa kiinnittyviä merkityksiä ja selvitän, minkälaisin diskursiivisin keinoin ruoka määritellään luomuja lähiruokateksteissä kulttuurista arvostusta ansaitsevaksi, ja miten erityisesti autenttisuuden ja nostalgian diskurssit kietoutuvat aineiston teksteissä kulttuuriseen pääomaan. Toinen artikkeli keskittyy Helsingin Sanomien uutisartikkeleihin ja niissä muodostuviin luokkamerkityksiin: artikkelissa tutkin, minkälaisia kulttuurisia erontekoja luomu- ja lähiruokateksteissä tuotetaan, millaisiin luokkakulttuureihin eettisen ruoan kuluttaminen lehden diskursseissa kiinnittyy ja minkälaisiin diskursiivisiin keinoihin nämä käytännöt nojaavat.
Kolmas artikkeli uppoutuu wellness-ilmiöön liittyviin merkityksiin, ja analysoin artikkelissa wellness-kulttuuriin yhdistyviä ruokablogeja kiinnittäen huomiota niihin minätekniikoihin, joiden keinoin ’ideaali wellness-yksilö’ blogiteksteissä rakentuu. Neljäs ja viimeinen tutkimusartikkeli pureutuu digitaaliseen wellness-kulttuuriin analysoimalla Instagramin #womenswellness (pseudo)yhteisöä ja sen sisällöissä kierrätettyjä tunnesääntöjä ja neuvoteltua naiseutta. Artikkeli kysyy, minkälaisten tunteiden näyttämiseen yhteisön tunnesäännöt kannustavat, ja miten nämä affektiiviset käytännöt kietoutuvat yhteen populaarimedian feminististen muodostelmien kanssa.
Näiden neljän tutkimusartikkelin puitteissa lähestyn aineistojani 1) sosiaalisen luokan (erityisesti keskiluokan) ja kulttuurisen erottautumisen sekä 2) hallinnallisuuden ja (sukupuolittuneisiin) subjektiviteetteihin liittyvien terveysaatteen (healthism) ja uusliberalismin käsitteiden kautta. Tarkoituksenani on tuoda työn yhteenvedossa yhteen edellä mainittuja teoreettisia näkökulmia ja niihin liittyviä tutkimusongelmia, ja siksi väitöskirjan yhteenvedossa lähestyn osatutkimuksia ja niissä tärkeässä osassa olleita teoreettisia kehyksiä hyvän elämän käsitteen kautta. Tavoitteenani on vastata yhteenvedossa kysymykseen, jota voi pitää eräänlaisena hyvää subjektia painottavana koosteena väitöskirjan analyyseista ja osatutkimusten monista tutkimuskysymyksistä. Keskityn siten yhteenvedossa hyviin ihmisiin hyvän ruuan konteksteissa, kysyen: minkälaisia arvokkaita subjekteja nykykulttuurin ruokadiskurssit tuottavat?
Yhteenvedon lopussa esitän, että ruuan diskurssit kiinnittyvät hyvän elämän ideaaleihin ensinnäkin tavoitellen jotakin, kurkottaen kohti edessä siintävää täydellisyyttä (täydellistä terveyttä, kehoa, tasapainoa), ja toiseksi pyrkimällä turvaamaan hyvän ja huonon sekä hyvien ja huonojen ihmisten väliset etäisyydet, jähmettäen asemiinsa tiettyjen ruokien tai elämäntyylien kulttuurisen legitiimiyden ja toisenlaisten ruokien tai elämäntyylien epälegitiimiyden. Hahmottelen yhteenvedossa neljä erilaista kulttuurista subjektiasemaa, joita analysoidut mediatekstit lukijalleen tarjoavat. Nimeän nämä subjektiasemat hyvän maun subjektiksi, moraaliseksi subjektiksi, tasapainoiseksi subjektiksi sekä resilientiksi subjektiksi, ja pohdin sitä, miten kulttuurinen erottautuminen, luokka ja sukupuoli kytkeytyvät subjektiasemiin aineistoissa erilaisin tavoin. Väitöskirja tuo esiin, kuinka ruokaan kiinnittyvät makuarvostelmat ja subjektiasemat eivät määrity ensisijaisesti esimerkiksi valinnanvapauden tai itsen kehittämisen kautta, ja kuinka ruuan diskursiiviset neuvottelut tuovat näkyviksi toimijoiden eriarvoisuuden suhteessa kulttuuriseen statukseen tai itsen toteuttamiseen. Analyysien perusteella voidaan todeta, että luokka ja sukupuoli määrittävät vahvasti sitä, miten ja minkälaisista lähtökohdista hyvän elämän ideaalia yhteiskunnassamme tavoitellaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4894]