Asiaankuulumatonta ja halventavaa – Journalismin itsesääntelyn kuva rasismista
Baltzar, Kristiina (2023)
2023
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304204044
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee suomalaisen journalismin itsesääntelyn kuvaa rasismista. Journalistin ohjeiden kohdassa 26 kielletään tuomasta esiin etnisyyttä asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kohta on kuitenkin yleisluontoinen eikä siitä tule esiin, mitä on asiaankuulumaton ja halventava kohtelu.
Rasismi ilmenee muillakin tavoin kuin pelkästään avoimen rasistisina ilmaisuina. Sen voi löytää tiettyjen sanojen tai lauseiden lisäksi esimerkiksi journalismin rakenteista, toimituskäytännöistä ja työtavoista. Ilmenemismuodoiltaan rasismi on syrjintää, toiseuttamista, rodullistamista ja stereotyyppistämistä.
Tutkielmassani käyn läpi Julkisen sanan neuvoston päätöksiä kohdan 26 tiimoilta. Pyrin selvittämään: 1. Mitä Julkisen sanan neuvosto katsoo kuuluvaksi kohtaan 26? 2. Mitä rasismin ilmenemismuotoja alkuperäistekstistä löytyy? 3. Miten kantelun kohteena olevat mediat ovat perustelleet toimintaansa?
Analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia diskurssianalyyttisellä otteella. Analyysini koostuu seitsemästä Julkisen sanan neuvoston päätöksestä, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia. Olen analysoinut sekä JSN:n päätöksen ja kantelun kohteena olevan median vastineen että itse alkuperäisartikkelit, mikäli ne ovat olleet löydettävissä.
Julkisen sanan neuvoston päätösten perusteluista on vaikea löytää punaista lankaa. Analyysini perusteella näyttää siltä, että kohta 26 on alisteinen tekstin tyylilajille sekä journalismin työtavoille ja arvoille.
Kantelun kohteena olleet mediat käyttivät puolestaan useita perusteluja sille, minkä vuoksi heidän juttunsa ei rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 26. Perustelut liittyivät suurimmilta osin journalismin perusarvoihin ja uutiskynnykseen. Useimmin mainittiin totuudenmukaisuus ja objektiivinen tiedonvälitys.
Tutkin kantelun kohteena olleista teksteistä, löytyykö niistä rasismin ilmenemismuotoja, joita lopulta löysinkin jokaisesta saatavilla olevasta tekstistä. Johtopäätökseni on, että Julkisen sanan neuvosto tulkitsee kanteluita Journalistin ohjeiden kohdan 26 perusteella hyvin yleisluontoisesti ja laajasti. Se ei kiinnitä niinkään huomiota tekstin osiin, vaan tulkitsee tekstiä kokonaisena, mikä vaikeuttaa rasismin ja varsinkin rakenteellisen rasismin tunnistamista journalismissa.
Rasismi ilmenee muillakin tavoin kuin pelkästään avoimen rasistisina ilmaisuina. Sen voi löytää tiettyjen sanojen tai lauseiden lisäksi esimerkiksi journalismin rakenteista, toimituskäytännöistä ja työtavoista. Ilmenemismuodoiltaan rasismi on syrjintää, toiseuttamista, rodullistamista ja stereotyyppistämistä.
Tutkielmassani käyn läpi Julkisen sanan neuvoston päätöksiä kohdan 26 tiimoilta. Pyrin selvittämään: 1. Mitä Julkisen sanan neuvosto katsoo kuuluvaksi kohtaan 26? 2. Mitä rasismin ilmenemismuotoja alkuperäistekstistä löytyy? 3. Miten kantelun kohteena olevat mediat ovat perustelleet toimintaansa?
Analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysia diskurssianalyyttisellä otteella. Analyysini koostuu seitsemästä Julkisen sanan neuvoston päätöksestä, joista kaksi oli langettavia ja viisi vapauttavia. Olen analysoinut sekä JSN:n päätöksen ja kantelun kohteena olevan median vastineen että itse alkuperäisartikkelit, mikäli ne ovat olleet löydettävissä.
Julkisen sanan neuvoston päätösten perusteluista on vaikea löytää punaista lankaa. Analyysini perusteella näyttää siltä, että kohta 26 on alisteinen tekstin tyylilajille sekä journalismin työtavoille ja arvoille.
Kantelun kohteena olleet mediat käyttivät puolestaan useita perusteluja sille, minkä vuoksi heidän juttunsa ei rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 26. Perustelut liittyivät suurimmilta osin journalismin perusarvoihin ja uutiskynnykseen. Useimmin mainittiin totuudenmukaisuus ja objektiivinen tiedonvälitys.
Tutkin kantelun kohteena olleista teksteistä, löytyykö niistä rasismin ilmenemismuotoja, joita lopulta löysinkin jokaisesta saatavilla olevasta tekstistä. Johtopäätökseni on, että Julkisen sanan neuvosto tulkitsee kanteluita Journalistin ohjeiden kohdan 26 perusteella hyvin yleisluontoisesti ja laajasti. Se ei kiinnitä niinkään huomiota tekstin osiin, vaan tulkitsee tekstiä kokonaisena, mikä vaikeuttaa rasismin ja varsinkin rakenteellisen rasismin tunnistamista journalismissa.