Toivo mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten kuvaamana Suomessa : HHI-FI-mittarin validointi
Stark, Saana-Maria (2023)
2023
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214126
Tiivistelmä
Toivon on todettu olevan ydinarvo hoitamisessa ja se on kytkeytynyt käsitteenä vahvasti mielenterveystyöhön. Toivo on tärkeä tekijä selviytyessä mielenterveyden häiriöistä, niiden aiheuttamista vaikutuksista ja sopeutuessa elämään sairauden kanssa. Vielä ei ole yhtäkään toivoa mittaavaa mittaria käännetty suomen kielelle, vaikka toivoa on tutkittu pitkään terveystieteissä ja muilla tieteenaloilla sekä kehitetty psykometrisesti päteviä toivoa mittaavia mittareita.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivoa Suomessa sekä validoida toivon tasoa mittaavaa HHI-FI-mittaria (Herth Hope Index). Tutkimustehtävinä oli 1) kuvata mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivon tasoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja 2) validoida suomen kielelle käännettyä HHI-FI-mittaria. Tutkimuksen avulla tuotettua tietoa voidaan hyödyntää mielenterveystyön ja toivomittarin kehittämisessä. HHI-FI-mittari tulee validoida, jotta mittari voidaan tulevaisuudessa ottaa Suomessa käyttöön kliinisessä hoitotyössä. Toivon tason mittaamisen avulla kyetään arvioimaan läheisten toivon tasoa sekä havainnoimaan mahdolliset muutokset toivon tasossa.
Tutkimus toteutettiin tilastollisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimus oli osa dosentti Jari Kylmän johtamaa HHI-FI-mittarin validointi Suomessa eri väestöryhmillä -hanketta. Aineisto (N=121) kerättiin mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisiltä paperisen ja sähköisen kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan iällä, sukupuolella, koulutuksella, suhteella sairastuneeseen läheiseen, läheisen sairastamisajalla tai samassa taloudessa asumisella sairastavan läheisen kanssa ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä toivoon. Sen sijaan kokemuksella sairastavan läheisen omaishoitajana toimimisesta havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys. Ne läheiset kokivat olevansa toiveikkaampia, jotka eivät kokeneet toimivansa sairaan läheisen omaishoitajina. HHI-FI-mittaria validoitaessa konfirmatorisen faktorianalyysin avulla todettiin, että yhden faktorin malli sopi paremmin tähän aineistoon kuin alkuperäinen HHI-mittarin kolmen faktorin malli.
Johtopäätöksenä voidaan todeta mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivon olevan Suomessa samalla tasolla tai heikompi kuin aiempien kansainvälisten tutkimusten tuloksissa esitetty vastaava toivon taso. HHI-FI-mittarin validoinnin johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhden faktorin malli oli sopivampi kuin HHI-mittarin alkuperäinen kolmen faktorin malli, joka tuki HHI-FI-mittarin yksiselitteisyyttä yhden summapistemäärän muodostamisessa. HHI-FI-mittarin psykometrisiä ominaisuuksia on tutkittava tulevaisuudessa laajemmin, jotta mittari voidaan saada Suomessa kliiniseen käyttöön.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivoa Suomessa sekä validoida toivon tasoa mittaavaa HHI-FI-mittaria (Herth Hope Index). Tutkimustehtävinä oli 1) kuvata mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivon tasoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä ja 2) validoida suomen kielelle käännettyä HHI-FI-mittaria. Tutkimuksen avulla tuotettua tietoa voidaan hyödyntää mielenterveystyön ja toivomittarin kehittämisessä. HHI-FI-mittari tulee validoida, jotta mittari voidaan tulevaisuudessa ottaa Suomessa käyttöön kliinisessä hoitotyössä. Toivon tason mittaamisen avulla kyetään arvioimaan läheisten toivon tasoa sekä havainnoimaan mahdolliset muutokset toivon tasossa.
Tutkimus toteutettiin tilastollisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimus oli osa dosentti Jari Kylmän johtamaa HHI-FI-mittarin validointi Suomessa eri väestöryhmillä -hanketta. Aineisto (N=121) kerättiin mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisiltä paperisen ja sähköisen kyselylomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan iällä, sukupuolella, koulutuksella, suhteella sairastuneeseen läheiseen, läheisen sairastamisajalla tai samassa taloudessa asumisella sairastavan läheisen kanssa ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä toivoon. Sen sijaan kokemuksella sairastavan läheisen omaishoitajana toimimisesta havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys. Ne läheiset kokivat olevansa toiveikkaampia, jotka eivät kokeneet toimivansa sairaan läheisen omaishoitajina. HHI-FI-mittaria validoitaessa konfirmatorisen faktorianalyysin avulla todettiin, että yhden faktorin malli sopi paremmin tähän aineistoon kuin alkuperäinen HHI-mittarin kolmen faktorin malli.
Johtopäätöksenä voidaan todeta mielenterveyden häiriötä sairastavien ihmisten läheisten toivon olevan Suomessa samalla tasolla tai heikompi kuin aiempien kansainvälisten tutkimusten tuloksissa esitetty vastaava toivon taso. HHI-FI-mittarin validoinnin johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhden faktorin malli oli sopivampi kuin HHI-mittarin alkuperäinen kolmen faktorin malli, joka tuki HHI-FI-mittarin yksiselitteisyyttä yhden summapistemäärän muodostamisessa. HHI-FI-mittarin psykometrisiä ominaisuuksia on tutkittava tulevaisuudessa laajemmin, jotta mittari voidaan saada Suomessa kliiniseen käyttöön.