Kokemuksia kouluakäymättömyydestä: Yläkoulun opettajien diskursseja kouluakäymättömyyden ilmiöstä
Sirkkanen, Roona (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214112
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yläkoulun opettajien kokemuksia ja niihin liittyviä diskursseja kouluakäymättömyyden ilmiöstä. Kouluakäymättömyys tarkoittaa niin useasti toistuvia tai jatkuvia poissaoloja, ettei oppilaan koulunkäyntiä voi kuvailla säännölliseksi. Kouluakäymättömyyden tutkimus on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä kouluakäymättömyyden oireita kokevien nuorten syrjäytymistä koulutusjärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Kouluakäymättömyyden ehkäisemisen lisäksi tutkimuksen avulla voidaan kehittää oppilaiden tukitoimia.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien diskurssien avulla opettajien subjektipositioita ja kokemuksia heidän toimijuudestaan osana kouluakäymättömyyden ilmiön kohtaamista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka ohjaavat teemat keskittyivät kouluakäymättömyyden ilmiöön, sitä kokevaan oppilaaseen sekä oppilaan tukeen kuten myös kouluakäymättömän oppilaan aikuisuuteen. Haastatteluihin osallistui kolme yläkoulun opettajaa. Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja opettajien diskursseista määritettiin kolme subjektipositioita.
Opettajien diskurssit jakautuivat kriitikon, asiantuntijan ja aktiivisen toimijan subjektipositioihin. Opettajat tarkastelivat näiden positioiden kautta kouluakäymättömyyden ilmiötä. Opettajat tarkastelivat kriitikon subjektipositiosta erityisesti yhteistyötä, koulupolun vaiheita sekä kouluakäymättömän oppilaan tukea. Asiantuntijan subjektipositioista opettajat keskittyivät kouluakäymättömyyden ilmiön, sen taustatekijöiden ja ehkäisemisen tarkasteluun. Aktiivisen toimijan subjektipositioista käsin opettajat kuvasivat omaa toimintaansa ja vaikuttamisen muotoja. Opettajat kokivat oman toimijuutensa ja vaikuttamisen mahdollisuutensa rajattuina. Subjektipositioiden jäsentämisen lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin opettajien yleiset käsitykset kouluakäymättömyyteen liittyvistä teemoista.
Kouluakäymättömyys nähtiin opettajien toimesta vaikeasti kohdattavana ilmiönä, jonka ennaltaehkäisyssä sekä nykyisessä tuen muodossa kaivataan tukea. Opettajat ilmaisivat subjektipositioidensa kautta kehitysehdotuksia kaikille tilanteen osallisille. Opettajat toivoivat tukea sekä itselleen, perheille että kouluakäymättömyyttä kokeville yksilöille. Tukea toivottiin löytyvän moniammatillisen yhteistyön verkostosta ja sen aktiivisesta hyödyntämisestä osana koulutuksen ja tukitoimien järjestämistä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien diskurssien avulla opettajien subjektipositioita ja kokemuksia heidän toimijuudestaan osana kouluakäymättömyyden ilmiön kohtaamista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka ohjaavat teemat keskittyivät kouluakäymättömyyden ilmiöön, sitä kokevaan oppilaaseen sekä oppilaan tukeen kuten myös kouluakäymättömän oppilaan aikuisuuteen. Haastatteluihin osallistui kolme yläkoulun opettajaa. Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja opettajien diskursseista määritettiin kolme subjektipositioita.
Opettajien diskurssit jakautuivat kriitikon, asiantuntijan ja aktiivisen toimijan subjektipositioihin. Opettajat tarkastelivat näiden positioiden kautta kouluakäymättömyyden ilmiötä. Opettajat tarkastelivat kriitikon subjektipositiosta erityisesti yhteistyötä, koulupolun vaiheita sekä kouluakäymättömän oppilaan tukea. Asiantuntijan subjektipositioista opettajat keskittyivät kouluakäymättömyyden ilmiön, sen taustatekijöiden ja ehkäisemisen tarkasteluun. Aktiivisen toimijan subjektipositioista käsin opettajat kuvasivat omaa toimintaansa ja vaikuttamisen muotoja. Opettajat kokivat oman toimijuutensa ja vaikuttamisen mahdollisuutensa rajattuina. Subjektipositioiden jäsentämisen lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin opettajien yleiset käsitykset kouluakäymättömyyteen liittyvistä teemoista.
Kouluakäymättömyys nähtiin opettajien toimesta vaikeasti kohdattavana ilmiönä, jonka ennaltaehkäisyssä sekä nykyisessä tuen muodossa kaivataan tukea. Opettajat ilmaisivat subjektipositioidensa kautta kehitysehdotuksia kaikille tilanteen osallisille. Opettajat toivoivat tukea sekä itselleen, perheille että kouluakäymättömyyttä kokeville yksilöille. Tukea toivottiin löytyvän moniammatillisen yhteistyön verkostosta ja sen aktiivisesta hyödyntämisestä osana koulutuksen ja tukitoimien järjestämistä.