Habituksen vaikutus sarjakuva-asiakirjan tulkintaan
Kullaa, Kaisa (2023)
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214111
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten lukijan habitus vaikuttaa sarjakuva-asiakirjan tulkintaan. Lisäksi otetaan selvää siitä, millaisia habituksen osa-alueita lukijat itse pitivät tulkintaprosessinsa kannalta merkityksellisinä. Tutkimus suoritettiin haastatteluna, jossa haastateltavat tulkitsivat sarjakuva-asiakirjaa Valvotun tapaamisen säännöt. Haastatteluun osallistui yhteensä kymmenen haastateltavaa. Haastateltavien tulkinnat nähtiin ikään kuin kertomuksina, joita analysoitiin kertomuksen tutkimuksen avulla. Lisäksi haastattelun päätteeksi selvitettiin haastateltavien habituksen osa-alueita kyselylomakkeen avulla. Habituksen osa-alueista luotiin teemoittelun avulla kokonaisuuksia haastateltavien tulkintojen kanssa.
Sarjakuva-asiakirja on suhteellisen uusi saavutettavan viestinnän keino. Sarjakuva-asiakirjan visuaalisen kerronnan avulla esimerkiksi luku- tai kielitaidottomat ihmiset pystyvät solmimaan sopimuksia ja saamaan itseään koskevaa tärkeää tietoa. Sarjakuva-asiakirjan tulkintaan vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät. Tulkintaprosessia tarkastellaan tässä tutkimuksessa semioottisesta, sosiaalisemioottisesta ja sosiaalikonstruktionistisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä tutkimuskohteena ovat haastateltavien eli aitojen lukijoiden habitus ja habituksesta löytyvät dispositiot, ennakkotiedot ja muut tulkintaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että habituksella on osittain suurikin merkitys sarjakuva-asiakirjan tulkinnassa. Erityisesti perhetausta ja nykyinen perhemalli vaikuttavat siihen, miten sarjakuva-asiakirjaa tulkitaan. Lisäksi sarjakuva-asiakirjan viestien ja visuaalisen kerronnan ymmärtämisessä esimerkiksi ennakkotiedoilla, sarjakuvanlukutaidolla ja iällä on suuri merkitys tulkintaprosessissa. Tutkimuksessa paljastui, että nuoret ja oppimisvaikeuksista kärsivät saattaisivat erityisesti hyötyä sarjakuvamuotoisesta esitystavasta. Ne haastateltavat, joille sarjakuva-asiakirjan ymmärtäminen oli helppoa, valitsivat habituksestaan jonkin tulkintaansa positiivisesti vaikuttaneen ominaisuuden, kun taas ne haastateltavat, joille sarjakuva-asiakirjan ymmärtäminen oli haastavaa, valitsivat negatiivisen ominaisuuden.
Tämän tutkimuksen tulosten avulla on mahdollista päätellä, millaisten ihmisten saavutettavuutta sarjakuva-asiakirjat edistäisivät parhaiten. Lisäksi on mahdollista ymmärtää, millaisiin kohdeyleisön ominaisuuksiin sarjakuva-asiakirjan laatijoiden kannattaisi kiinnittää huomiota, ja toisaalta, millaisia muutoksia sarjakuva-asiakirjoihin tulisi tehdä, jotta kulloinenkin kohdeyleisö niistä parhaiten hyötyisi. Tutkimuksesta nousi esiin paljon jatkotutkimusmahdollisuuksia, jotka liittyvät nimenomaan sarjakuvamuotoiseen esittämiseen ja kohdeyleisön habitukseen. Erityisesti vanhempien ihmisten huomioiminen ja heidän ominaisuuksiensa vaikutusten tutkiminen mahdollistaisivat myös heille saavutettavampien sarjakuva-asiakirjojen saatavuuden.
Sarjakuva-asiakirja on suhteellisen uusi saavutettavan viestinnän keino. Sarjakuva-asiakirjan visuaalisen kerronnan avulla esimerkiksi luku- tai kielitaidottomat ihmiset pystyvät solmimaan sopimuksia ja saamaan itseään koskevaa tärkeää tietoa. Sarjakuva-asiakirjan tulkintaan vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät. Tulkintaprosessia tarkastellaan tässä tutkimuksessa semioottisesta, sosiaalisemioottisesta ja sosiaalikonstruktionistisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä tutkimuskohteena ovat haastateltavien eli aitojen lukijoiden habitus ja habituksesta löytyvät dispositiot, ennakkotiedot ja muut tulkintaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että habituksella on osittain suurikin merkitys sarjakuva-asiakirjan tulkinnassa. Erityisesti perhetausta ja nykyinen perhemalli vaikuttavat siihen, miten sarjakuva-asiakirjaa tulkitaan. Lisäksi sarjakuva-asiakirjan viestien ja visuaalisen kerronnan ymmärtämisessä esimerkiksi ennakkotiedoilla, sarjakuvanlukutaidolla ja iällä on suuri merkitys tulkintaprosessissa. Tutkimuksessa paljastui, että nuoret ja oppimisvaikeuksista kärsivät saattaisivat erityisesti hyötyä sarjakuvamuotoisesta esitystavasta. Ne haastateltavat, joille sarjakuva-asiakirjan ymmärtäminen oli helppoa, valitsivat habituksestaan jonkin tulkintaansa positiivisesti vaikuttaneen ominaisuuden, kun taas ne haastateltavat, joille sarjakuva-asiakirjan ymmärtäminen oli haastavaa, valitsivat negatiivisen ominaisuuden.
Tämän tutkimuksen tulosten avulla on mahdollista päätellä, millaisten ihmisten saavutettavuutta sarjakuva-asiakirjat edistäisivät parhaiten. Lisäksi on mahdollista ymmärtää, millaisiin kohdeyleisön ominaisuuksiin sarjakuva-asiakirjan laatijoiden kannattaisi kiinnittää huomiota, ja toisaalta, millaisia muutoksia sarjakuva-asiakirjoihin tulisi tehdä, jotta kulloinenkin kohdeyleisö niistä parhaiten hyötyisi. Tutkimuksesta nousi esiin paljon jatkotutkimusmahdollisuuksia, jotka liittyvät nimenomaan sarjakuvamuotoiseen esittämiseen ja kohdeyleisön habitukseen. Erityisesti vanhempien ihmisten huomioiminen ja heidän ominaisuuksiensa vaikutusten tutkiminen mahdollistaisivat myös heille saavutettavampien sarjakuva-asiakirjojen saatavuuden.