Työntekijän sitoutumiseen vaikuttavat tekijät covid-19-pandemian aikana
Luoma-Halkola, Johanna (2023)
Luoma-Halkola, Johanna
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304214083
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan työntekijän sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Covid-19-pandemian aikaisessa tietotyössä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia työntekijän sitoutumista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä työntekijät kokevat poikkeuksellisessa tilanteessa, kun työelämään kohdistuu uudenlaisia paineita ja muutoksia. Lisäksi tällä tutkimuksella pyritään tuomaan lisää ymmärrystä siitä, miten erilaiset tekijät muodostavat kokemuksen sitoutumisesta yksilön näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu aikaisemmalle sitoutumisen tutkimukselle ja teorialle. Tässä tutkimuksessa näkemys ja määritelmä työntekijän sitoutumisesta perustuu Kahnin vuonna 1990 luomalle sitoutumisen teorialle, jota uudemman polven tutkijat ovat kehittäneet edelleen. Työntekijän sitoutuminen nähdään kolmiosaisena kokemuksena, johon kuuluu kognitiivinen, emotionaalinen ja käytöksellinen ulottuvuus. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta tietotyöntekijää, jotka ovat toimineet samassa työpaikassa ja toimenkuvassa jo ennen pandemian alkua ja joiden työpaikalla oli mahdollista työskennellä etänä. Aineisto on luokiteltu ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä työntekijän sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuus ja yksilöllinen kokemus. Tuloksissa nousi selkeästi esiin tiettyjä teemoja, joiden perusteella tulokset on esitetty työntekijän sitoutumista edistävinä ja heikentävinä tekijöinä. Työntekijän sitoutumista edistäviä teemoja olivat lisääntynyt vapaa-aika, onnistumisen kokemukset, palaute, työkavereiden tuki, johdon tuki, tavoitteet, taloudellinen palkitseminen ja työrauha. Työntekijän sitoutumista heikentäviä teemoja taas olivat yleinen huoli pandemiasta, yksinäisyys, työn määrä, työpaine, häiriöt, keskeytykset, viestikanavakäyttäytyminen ja epävarmuus. Tulokset ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, mutta pandemian aikana sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden painoarvo on muuttunut ja tuloksissa tuli ilmi myös tekijöitä, jotka eivät aikaisemmassa tutkimuksessa ole saaneet huomiota.
Tutkimus antaa syvällisemmän kuvan työntekijän sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja sitoutumisen muodostumisesta yksilön näkökulmasta. Työntekijän sitoutumista on aikaisemmin tutkittu suhteellisen vähän työntekijöiden kokemuksina, joten tutkimus lisää ymmärrystä sitoutumisen muodostumisesta. Tulokset ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden henkilöstöjohtamisessa, ja ne lisäävät ymmärrystä siitä, miten työntekijät saadaan pidettyä sitoutuneina ja motivoituneina myös poikkeuksellisessa tilanteessa ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioida pandemian jäljiltä muuttuneessa työelämässä. Tutkimuksen perusteella voitiin tunnistaa myös jatkotutkimusmahdollisuuksia, joiden avulla aihetta voidaan tarkastella vielä monipuolisemmin
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu aikaisemmalle sitoutumisen tutkimukselle ja teorialle. Tässä tutkimuksessa näkemys ja määritelmä työntekijän sitoutumisesta perustuu Kahnin vuonna 1990 luomalle sitoutumisen teorialle, jota uudemman polven tutkijat ovat kehittäneet edelleen. Työntekijän sitoutuminen nähdään kolmiosaisena kokemuksena, johon kuuluu kognitiivinen, emotionaalinen ja käytöksellinen ulottuvuus. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta tietotyöntekijää, jotka ovat toimineet samassa työpaikassa ja toimenkuvassa jo ennen pandemian alkua ja joiden työpaikalla oli mahdollista työskennellä etänä. Aineisto on luokiteltu ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä työntekijän sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuus ja yksilöllinen kokemus. Tuloksissa nousi selkeästi esiin tiettyjä teemoja, joiden perusteella tulokset on esitetty työntekijän sitoutumista edistävinä ja heikentävinä tekijöinä. Työntekijän sitoutumista edistäviä teemoja olivat lisääntynyt vapaa-aika, onnistumisen kokemukset, palaute, työkavereiden tuki, johdon tuki, tavoitteet, taloudellinen palkitseminen ja työrauha. Työntekijän sitoutumista heikentäviä teemoja taas olivat yleinen huoli pandemiasta, yksinäisyys, työn määrä, työpaine, häiriöt, keskeytykset, viestikanavakäyttäytyminen ja epävarmuus. Tulokset ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, mutta pandemian aikana sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden painoarvo on muuttunut ja tuloksissa tuli ilmi myös tekijöitä, jotka eivät aikaisemmassa tutkimuksessa ole saaneet huomiota.
Tutkimus antaa syvällisemmän kuvan työntekijän sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja sitoutumisen muodostumisesta yksilön näkökulmasta. Työntekijän sitoutumista on aikaisemmin tutkittu suhteellisen vähän työntekijöiden kokemuksina, joten tutkimus lisää ymmärrystä sitoutumisen muodostumisesta. Tulokset ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden henkilöstöjohtamisessa, ja ne lisäävät ymmärrystä siitä, miten työntekijät saadaan pidettyä sitoutuneina ja motivoituneina myös poikkeuksellisessa tilanteessa ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioida pandemian jäljiltä muuttuneessa työelämässä. Tutkimuksen perusteella voitiin tunnistaa myös jatkotutkimusmahdollisuuksia, joiden avulla aihetta voidaan tarkastella vielä monipuolisemmin