Keskuslaskimokatetriin liittyvien infektioiden ehkäisyohjeet, käyttöönotto ja toteutumisen seuranta

Abstract

Keskuslaskimokatetria tarvitaan usein erilaisten hoitojen toteuttamiseksi. Keskuslaskimokatetri on vierasesine ja sen käyttöön liittyy infektioriski. Keskuslaskimokatetri-infektiot aiheuttavat merkittävää sairastuvuutta, kuolleisuutta sekä kustannuksia. Suurin osa keskuslaskimokatetri-infektioista on ehkäistävissä noudattamalla näyttöön perustuvia infektioiden ehkäisy- ja torjuntatoimia. Suomessa ei ole kansallista suositusta keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisyyn. Sairaaloilla on omia ohjeita, mutta niiden määrästä ja sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa.

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata kansainvälisten asiantuntijajärjestöjen suosituksia sekä Suomen keskus- ja yliopistosairaaloiden ohjeita keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisemisestä katetrin asettamisen jälkeisessä käsittelyssä ja hoidossa. Lisäksi selvitettiin, kuinka ohjeita tulisi käyttöönottaa kansainvälisten suositusten mukaan ja kartoitettiin, kuinka ohjeiden käyttöönotto tapahtui Suomen keskus- ja yliopistosairaaloissa.

Tutkielma oli luonteeltaan monimenetelmätutkimus. Kirjallisuusaineisto koostui kansainvälisistä suosituksista ja Suomen keskus- ja yliopistosairaaloiden ohjeista. Kyselyaineisto koostui Suomen keskus- ja yliopistosairaaloiden hygieniahoitajille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Kansainväliset suositukset ohjeiden käyttöönotosta ja niiden toteutumisen seurannasta analysoitiin teoriaohjaavalla teema-analyysillä. Kansainvälisten suositusten sekä keskus- ja yliopistosairaaloiden ohjeiden sisältöä analysoitiin teorialähtöisellä teema-analyysillä. Kyselytutkimusaineiston tulokset raportoitiin frekvensseinä ja prosentteina.

Kansainväliset suositukset sisälsivät WHO:n multimodaalisen strategian viidestä osa-alueesta kolmeen liittyvää sisältöä. Nämä osa-alueet olivat koulutus ja harjoittelu, seuranta ja palaute sekä kulttuurin muutos. Järjestelmän muutokseen sekä muistutteisiin ja viestintään tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Torjuntatoimien käyttöönottoon tarvitaan työryhmä, joka koostuu keskuslaskimokatetripotilaan hoitoon osallistuvista työntekijöistä, infektioiden torjunnan ammattilaisista sekä esimiehistä ja johtotason edustajista. Johtajat mahdollistavat tarvittavat resurssit ehkäisy- ja torjuntatoimien käyttöönotolle. Toteutumista voidaan edistää laatimalla ohjeeseen perustuva hoitonippu ja siihen liittyvä tarkistuslista. Henkilökunnan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hoitonipun laatimiseen, käyttöönoton suunnitteluun sekä toteutukseen edistää sitoutumista sen noudattamiseen. Tulosten mukaan keskus- ja yliopistosairaaloilla on lähes aina kirjalliset ohjeet keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisyyn. Henkilökunta ei ole aina ollut osallisena ohjeiden teossa ja niiden käyttöönoton suunnittelussa. Suurimmassa osassa sairaaloita järjestettiin ohjeeseen liittyvää koulutusta. Koulutuksen säännöllisyys vaihteli ja sen tehokkuuden arviointi oli harvinaista. Koulutukseen ei sisältynyt kaikkia kirjallisen ohjeen sisältämiä aiheita. Hoitokäytäntönippu oli usein käytössä ilman sen toteutumisen tarkistuslistaa. Ohjeen toteutumista seurattiin lähes aina usealla seurantamittarilla. Näistä yleisin oli keskuslaskimokatetri-infektioiden esiintyvyyden seuranta. Numeraalisten tavoitteiden asettaminen seurantamittareille ei ollut yleistä. Suurimmassa osassa sairaaloita tuloksista annettiin osastoille säännöllistä palautetta. Tulosten perusteella tulevan kansallisen keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisysuosituksen tulisi koostua näyttöön perustuvista infektioiden torjuntatoimista. Infektioiden torjuntatoimia tulisi sisällyttää suositukseen toimintaohjeiksi keskuslaskimokatetrin ja nesteensiirtolaitteiston sekä sen osien käsittelyyn, pistokohdan seurantaan ja hoitoon sekä keskuslaskimokatetrin toimivuuden tarkasteluun ja tarpeellisuuden arviointiin.

Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisyohjeiden käyttöönotossa olisi hyvä hyödyntää kaikkia viittä WHO:n multimodaalisen strategian osa-aluetta ja osa-alueet voisi kirjata käyttöönoton toimintasuunnitelmaan. Korkea keskuslaskimokatetri-infektioiden esiintyvyys voi olla merkki jonkin osa-alueen toimimattomuudesta.

Tämän tutkielma toimii opinnäytetyön lisäksi taustamateriaalina tulevalle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella laadittavalle kansalliselle keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisysuositukselle.